search query: @supervisor Fogelholm, Carl-Johan / total: 164
reference: 112 / 164
Author: | Kankkonen, Sebastian |
Title: | Kaukolämpöjohtojen teknillis-taloudellinen optimointi |
Technical and Economical Optimization of District Heating Lines | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1997 |
Pages: | 65 + liitt. (+7) Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Energiatekniikka (Ene-47) |
Supervisor: | Fogelholm, Carl-Johan |
Instructor: | Sirola, Veli-Pekka |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto 6981 | Archive |
Abstract (fin): | Tämän työn tarkoituksena oli tutkia painehäviöön pohjautuvan teknisen mitoituksen perusteita ja taloudellisiin tarkasteluihin pohjautuvaa mitoitusta. Suomessa rakennettavat kaukolämpöjohdot ovat nykyään lähes yksinomaan kiinnivaahdotettuja muovisuojakuorisia johtoja, joissa on yksi tai kaksi teräksistä virtausputkea. Kaksiputkijohto on kokonaiskustannuksiltaan hieman yksiputkijohtoa edullisempi. Kun tiedetään alueen tuleva rakennuskanta, voidaan arvioida rakennusten tarvitsema lämpöenergia. Verkkoa ei mitoiteta käytetyn energian vaan huipputehon perusteella. Siirto-, jakelu- ja liityntäjohdot mitoitetaan eri periaatteilla eri ennusteiden ja tiedossa olevien tehontarpeiden perusteella. Tarvittava vähimmäispaine-ero kuluttajalla on 60 kPa. Ominaispainehäviöön pohjautuvaa mitoitusmenetelmää käytetään yleisesti kaukolämpöverkkojen mitoituksessa. Jos haaran alussa on hyödynnettävissä ylimääräistä paine-eroa, haaran jakelujohtoa tai liityntäjohtojen halkaisijaa voidaan pienentää sen sijaan, että paine-eroa pienennettäisiin kuristusventtiilillä. Vaihtoehtoisesti kaukolämpöjohtoja voidaan mitoittaa taloudellisen tarkastelun pohjalta. Investointi- ja käyttökustannuksiin pohjautuva mitoitus perustuu kustannustilastoihin. 2Mpuk-siirtojohtojen keskimääräiset investointikustannukset ovat likimain 300 + 7000.D, jossa D on virtausputken sisähalkaisija. Sellaisten jakelu- ja liittymisjohtojen, joiden halkaisijat ovat alle 100 mm, kustannuksia optimoi paremmin suora 480 + 4000.D. Mpuk-johdoille approksimaatio on muotoa 400 + 4000.D. Alueelliset erot vaikuttavat voimakkaasti kustannussuoriin, minkä vuoksi niitä on syytä tarkistaa laitoskohtaisesti. Virtaamalla on suurin vaikutus johdon halkaisijaan. Virtauksen kaksinkertaistuminen, esimerkiksi jäähdytyksen puoliintumisen takia, suurentaisi halkaisijaa yli 41 %. Toinen merkittävä muuttuja on sähkön hinta, jonka kaksinkertaistuminen muuttaisi johdon sisähalkaisijaa 12 % suuremmaksi. Optimaalisen halkaisijan virtausnopeus on välillä 2 - 3 m/s riippuen mm. ostosähkön hinnasta. Optimaalisen halkaisijan painehäviö isommille kaukolämpövirtaamille on suhteellisen lähellä mitoituksessa yleisesti käytettyä nyrkkisääntöä 1 bar/km. EA:n teettämät tutkimukset ovat osoittaneet, että kitkaa pienentävillä lisäaineilla voidaan oleellisesti vähentää painehäviöitä, mutta toisaalta kehitettyjen lisäaineiden on havaittu heikentävän lämmönsiirtoa. Aineita ei vielä ole kaupallisessa mielessä käytössä lähinnä niiden korkeiden kustannusten takia sekä siksi, että niiden kaikista vaikutuksista kaukolämpöjärjestelmän toimintaan ja ympäristöön ei vielä ole riittävän varmaa tietoa. |
ED: | 1997-10-03 |
INSSI record number: 12495
+ add basket
INSSI