search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 48 / 164
Author: | Asunmaa, Otto-Ville |
Title: | Betonielementtirungon ympäristövaikutusten optimointi |
Optimizing Environmental Effects of Prefabricated Concrete Building Frames | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 104 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Suikka, Arto |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1155 | Archive |
Abstract (fin): | Diplomityön tavoitteena oli selvittää betonielementtien ympäristövaikutusten riippuvuuksia materiaali- ja valmistustekniikasta sekä käytettyjen betonilujuuksien ja runkoratkaisun vaikutuksia elementtirungon ympäristövaikutuksiin. Diplomityössä laskettiin neljän tilaratkaisultaan vastaavan elementtirungon ympäristövaikutukset. Rungot olivat perinteinen pilari-palkkirunko, moderni pilari-palkkirunko, korkealujuusbetonista valmistettu pilari-palkkirunko ja kantavat ulkoseinät-laatat runko. Tutkittuja elementtejä olivat pilari, palkki, sandwich-seinäelementti ja ontelolaatta. Lisäksi tutkittiin konsolien, Plaano-tasoitteen, pintabetonin, leukapalkin ja suorakaidepalkin ympäristövaikutuksia. Tässä tutkimuksessa betonielementtirunkojen ympäristövaikutuksia tutkittiin rajatun elinkaariarvion perusteella. Ajallisesti tutkimus on rajattu raaka-aineiden otosta vaiheeseen, jossa elementit on toimitettu työmaalle. Diplomityössä tehtiin kaksi kyselyä elementtiteollisuudelle. Kyselyistä saatiin elementtien valmistuksen ympäristövaikutustietoja. Toimistotalon ympäristövaikutukset muodostuvat rakentamisesta, rakennuksen käytöstä ja rakennuksen hävittämisestä. Rakennusrungon ympäristövaikutuksiin vaikuttavat rakennushetkellä syntyvien kuormien lisäksi muuntojoustavuus, energiatehokkuus ja rakennuksen sijoittuminen. Betonielementtien ympäristövaikutukset muodostuvat raaka-aineiden valmistuksesta ja otosta, raaka-aineiden kuljetuksesta, betonielementtien valmistuksesta, kuljetuksesta työmaalle, asentamisesta, käytöstä, huollosta ja loppusijoituksesta. Ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät vaiheet ovat raaka-aineiden valmistus ja hankinta sekä betonielementtien valmistus. Betonin ympäristövaikutukset riippuvat sementin määrästä. Korkealujuusbetonin ympäristövaikutukset /betoni-m[3] ovat suuremmat kuin tavallisella betonilla, mutta suhteutettuna puristuslujuuteen korkealujuusbetoni on tavallista betonia ympäristöystävällisempää. Kuljetukset muodostavat merkittävän osuuden betonielementtien ympäristövaikutuksista. Tehtaan sijainti markkinoihin nähden vaikuttaa selvästi kuljetusten ympäristövaikutuksiin. Muotinirrotusaineiden kulutus on vähäistä, ja siksi ne eivät ole betonielementtien ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä. Betonielementin valmistuksessa kuluu energiaa keskimäärin 1028 MJ/betoni-m[3]. Betonielementtituotannon energiankulutus vaihtelee selvästi vuodenajan mukaan. Vaihtoehtoisten betonielementtirunkojen ympäristövaikutusten erot ovat pieniä. Parhaimman ja huonoimman vaihtoehdon ero ilmaston lämpenemisen vaikutuksessa on 6 %. Kantavat ulkoseinät-laatat runko oli ympäristöystävällisin. Seuraavaksi ympäristöystävällisin oli korkealujuusbetonirunko. |
ED: | 1999-06-17 |
INSSI record number: 14437
+ add basket
INSSI