search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 40 / 164
« previous | next »
Author:Toivanen, Ville
Title:Fillerimodifioidun sementtipastan notkeuden mittaaminen
Measuring the consistency of filler-modified cement pastes
Publication type:Master's thesis
Publication year:2000
Pages:73+5      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Rakennusmateriaalitekniikka   (Rak-82)
Supervisor:Penttala, Vesa
Instructor:Järvenpää, Hanna
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  1209   | Archive
Abstract (fin):Diplomityön tavoitteena oli tutkia betoniin käytettävien kiviainesten hienoimman (<125 µm) fraktion notkeusvaikutuksia mittaamalla sen vaikutusta sementtipastan notkeuteen ja tutkia eri perusmenetelmillä tuotettujen kiviainesparametrien mahdollisesti erilaisia korrelaatioita eri notkeudenmittausmenetelmiin.
Samalla tavoitteena oli selvittää erilaisten sementtipastan notkeudenmittausmenetelmien soveltuvuutta hienoainesten laadun selvittämiseen yksinkertaisemmalla, nopeammalla ja halvemmalla menetelmällä kuin mitä laboratoriossa on mahdollista.
Lisäksi tuloksista on välillisesti mahdollista arvioida hienoaineksen vaikutuksia betonin notkeuteen.

Työ jakaantui kirjallisuustutkimukseen ja sitä huomattavasti laajempaan laboratoriokoesarjaan.
Tutkimus liittyy DI Hanna Järvenpään meneillään olevaan laajaan betonin kiviaineksia käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Suurelta osin kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisempien teorioiden avulla sementtipastan, laastin ja betonin notkeusmallien taustaa ja niiden teoreettista pohjaa.
Myös yleinen katsaus betonin notkeuden ja työstettävyyden käsitteisiin ja teoreettiseen taustaan kuuluu osana kirjallisuustutkimukseen.

Laboratoriokoesarjaan kuului kattava hienojen kiviainesten koesarja ja alun perin kolme erilaista sementtipastan notkeuden mittausmenetelmää.
Kiviaineskokeet toteutuivat erittäin hyvin.
Kaksi sementtipastan notkeudenmittausmenetelmää, virtausvastusta mittaava FlowCyl-kartiokoe ja CLSM-leviämäkoe, onnistui hyvin, mutta kolmas, Hägermann-leviämäpöytäkoe, osoittautui toimimattomaksi tässä tarkoituksessa.
Kokeet tehtiin yhdeksälle eri kiviainekselle.

Laboratoriokokeiden tuloksena voitiin todeta, että hienoaineksen rakeisuus mitattuna laserdiffraktiolla ja siitä lasketut parametrit, erityisesti mikrorakeisuusluku H_(f), kuvaavat hienoaineksen notkeusvaikutuksia hyvin.
Myös BET-menetelmällä mitattu ominaispinta-ala korreloi hyvin tulosten kanssa.
Sen sijaan Zeta-potentiaalilla, tiheydellä ja kiillepitoisuudella ei ollut selkeää yhteyttä saatuihin notkeustuloksiin.
Kaksi toteutunutta notkeudenmittausmenetelmää osoittautui yhtä hyviksi.
Niiden käytöllä olisi mahdollista osittain korvata mikrorakeisuuden ja ominaispinta-alan mittaukset.
Mortsellin mallin avulla laskettu kiviaineksen hienoaineksen maksimivaikutus betonin notkeuteen mitattuna painumana oli noin 8 cm.
ED:2001-01-11
INSSI record number: 16110
+ add basket
« previous | next »
INSSI