search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 40 / 164
Author: | Toivanen, Ville |
Title: | Fillerimodifioidun sementtipastan notkeuden mittaaminen |
Measuring the consistency of filler-modified cement pastes | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2000 |
Pages: | 73+5 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Järvenpää, Hanna |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1209 | Archive |
Abstract (fin): | Diplomityön tavoitteena oli tutkia betoniin käytettävien kiviainesten hienoimman (<125 µm) fraktion notkeusvaikutuksia mittaamalla sen vaikutusta sementtipastan notkeuteen ja tutkia eri perusmenetelmillä tuotettujen kiviainesparametrien mahdollisesti erilaisia korrelaatioita eri notkeudenmittausmenetelmiin. Samalla tavoitteena oli selvittää erilaisten sementtipastan notkeudenmittausmenetelmien soveltuvuutta hienoainesten laadun selvittämiseen yksinkertaisemmalla, nopeammalla ja halvemmalla menetelmällä kuin mitä laboratoriossa on mahdollista. Lisäksi tuloksista on välillisesti mahdollista arvioida hienoaineksen vaikutuksia betonin notkeuteen. Työ jakaantui kirjallisuustutkimukseen ja sitä huomattavasti laajempaan laboratoriokoesarjaan. Tutkimus liittyy DI Hanna Järvenpään meneillään olevaan laajaan betonin kiviaineksia käsittelevään väitöskirjatyöhön. Suurelta osin kirjallisuustutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleisempien teorioiden avulla sementtipastan, laastin ja betonin notkeusmallien taustaa ja niiden teoreettista pohjaa. Myös yleinen katsaus betonin notkeuden ja työstettävyyden käsitteisiin ja teoreettiseen taustaan kuuluu osana kirjallisuustutkimukseen. Laboratoriokoesarjaan kuului kattava hienojen kiviainesten koesarja ja alun perin kolme erilaista sementtipastan notkeuden mittausmenetelmää. Kiviaineskokeet toteutuivat erittäin hyvin. Kaksi sementtipastan notkeudenmittausmenetelmää, virtausvastusta mittaava FlowCyl-kartiokoe ja CLSM-leviämäkoe, onnistui hyvin, mutta kolmas, Hägermann-leviämäpöytäkoe, osoittautui toimimattomaksi tässä tarkoituksessa. Kokeet tehtiin yhdeksälle eri kiviainekselle. Laboratoriokokeiden tuloksena voitiin todeta, että hienoaineksen rakeisuus mitattuna laserdiffraktiolla ja siitä lasketut parametrit, erityisesti mikrorakeisuusluku H_(f), kuvaavat hienoaineksen notkeusvaikutuksia hyvin. Myös BET-menetelmällä mitattu ominaispinta-ala korreloi hyvin tulosten kanssa. Sen sijaan Zeta-potentiaalilla, tiheydellä ja kiillepitoisuudella ei ollut selkeää yhteyttä saatuihin notkeustuloksiin. Kaksi toteutunutta notkeudenmittausmenetelmää osoittautui yhtä hyviksi. Niiden käytöllä olisi mahdollista osittain korvata mikrorakeisuuden ja ominaispinta-alan mittaukset. Mortsellin mallin avulla laskettu kiviaineksen hienoaineksen maksimivaikutus betonin notkeuteen mitattuna painumana oli noin 8 cm. |
ED: | 2001-01-11 |
INSSI record number: 16110
+ add basket
INSSI