search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 37 / 164
« previous | next »
Author:Huurre, Antti
Title:Valmisosarakenteisen asuintalon välipohjan kosteuskäyttäytyminen valusta luovutukseen
Variation of moisture in precast floor plates from casting to hand over
Publication type:Master's thesis
Publication year:2001
Pages:82+33      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Rakennusmateriaalitekniikka   (Rak-82)
Supervisor:Penttala, Vesa
Instructor:Sarin, Heikki
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  1207   | Archive
Abstract (fin):Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia asuinkerrostaloissa käytettyjen valmisosarakenteisten laatastojen kuivumista työmaaolosuhteissa rakentamisen aikana, alkaen valusta tehtaalla ja päättyen pinnoittamiseen.
Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin laatastojen kuivumisen kannalta kriittisimpiä kohtia sekä tarkasteltiin rakenteiden kastumisen ja eri pinnoitusratkaisujen vaikutusta laataston kuivumiseen.

Tutkimus jaettiin kirjalliseen ja kokeelliseen osaan.
Kirjallisuusosassa tarkasteltiin betonin kuivumisilmiöitä, materiaaliominaisuuksien ja erilaisten rakenneratkaisujen vaikutusta kuivumiseen, betonin kastumista sekä kosteuspitoisuuden mittausta.
Valmisosarakenteisten ontelolaatastojen kuivumista ei ole aiemmin tutkittu vaan aiemmat tutkimukset ovat käsitelleet laatastoja, joiden poikkileikkaus on massiivinen betonilaatta.

Tutkimuksen kokeellisessa osassa viiden koekohteen laatastojen kuivumista seurattiin säännöllisesti mittaamalla niiden suhteellista kosteuspitoisuutta.
Mittaukset tehtiin porareikämenetelmällä.
Tutkimukseen valittiin sekä huonetilojen että märkätilojen lattiarakenteita.
Huonetilojen osalta tutkimukseen valittiin kuusi välipohjalaatastovaihtoehtoa: kolme pumpputasoitettua ontelolaatastoa, yksi pintabetonoitu ontelolaatasto, yksi pintabetonoitu asennuskaistalattia ja yksi pumpputasoitettu liittolaatasto.
Märkätilojen lattioiden osalta tutkimukseen valittiin kolme rakennetta: syvennetty ontelolaatta ja kaksi korotusvalulaattaa. korotusvalulaatoissa oli kevytsora- ja normaalirunkoaineinen korotusvalu.
Välipohjarakenteiden lisäksi vertailuksi tutkittiin tuuletettua alapohjalaatastoa sekä huone- että märkätiloista.

Nykyisissä päällystämisen kannalta kriittisen kosteuspitoisuuden mittausohjeissa on perustana massiivisen ja homogeenisen laataston kosteuskäyttäytyminen, jolloin mittaussyvyys riippuu vain tarkasteltavan rakenteen paksuudesta sekä siitä, onko haihtumiskykyisiä pintoja yksi vai kaksi.
Ohjeet koskevat myös valmisosalaatastoja, vaikka niissä ei otetakaan huomioon esimerkiksi ontelolaataston poikkileikkauksen epäjatkuvuutta.
Jo pelkkä geometrinen tarkastelu antaa viitteitä siitä, ettei ohjeiden mukaisen suhteellisen kosteuspitoisuuden raja-arvojen määritystapa sovi suoraan valmisosarakenteisille laatastoille.

Suuren sitoutumiskuivumisen ansiosta valmisosarakenteisten laattojen kuivuminen alkaa jo tehtaalla.
Jo vuorokauden jälkeen koeputkimenetelmällä määritetyt suhteellisen kosteuspitoisuuden arvot olivat laskeneet kastepisteestä keskimäärin 95 %:n tasolle.
Tuotantohallin jälkeen laatat / laatastot saattavat kastua sateesta varastoinnin ja työmailla rakentamisen aikana.
Viimeistään kastumista tapahtuu liitos- ja pintavalujen sekä tasoitustyön yhteydessä.
Valmisosarakenteiden haihtumiskuivuminen alkaa vasta, kun lämpötila on suurempi kuin 10°C.
Sitoutumiskuivumista tapahtuu myös alemmissa lämpötiloissa.
Työmaan aikatauluja laadittaessa tulisikin laatastojen kuivumiselle varata aikaa siitä hetkestä lukien, kun laatastot ovat sateelta suojassa, ja kohteen lopullinen lämmitys on kytketty.
Rakentamisvaiheessa tulisi varmistaa, että lämmitys myös toimii suunnitellusti.
Kriittisimmät kohdat ontelolaataston kuivumiselle ovat sen saumat, jotka ovat muuta laatastoa selkeästi märempiä.
Saumojen suojaamisella ennen vesikaton valmistumista sekä nopeammin kuivuvien saumabetonimassojen käytöllä voitaisiin luultavasti jouduttaa niiden kuivumista.
Ontelolaatoissa, joissa oli vain normaalit vedenpoistoreiät, oli onteloissa olevan ilman suhteellinen kosteuspitoisuus sekä ympäröivän betonin suhteellista kosteuspitoisuutta että huonetilan ilman suhteellista kosteuspitoisuutta korkeampi.
Ontelolaatasto ei siis kuivu onteloidensa kautta, vaan ontelot pikemmin hidastavat kuivumista.
Tulisikin selvittää, miten ontelolaatasto saataisiin kuivumaan myös onteloiden ilmatilan kautta.
Siten voitaisiin tarkastella ei vain yhteen tai kahteen suuntaan kuivuvista, vaan kolmeen suuntaan kuivuvista laatastoista.
Pumpputasoitus hidastaa vähemmän laataston kuivumista, kun laataston kosteuspitoisuus on suuri verrattuna jo kuivumaan ehtineeseen.
Kuivemmassa ontelolaatassa tasoitus näkyy kosteuspitoisuuden kasvuna pintaosissa ja kuivumisen hidastumisena syvemmissä osissa.
Liittolaatan pumpputasoitus näkyy koko poikkileikkauksessa kastelevana.
ED:2001-07-11
INSSI record number: 17832
+ add basket
« previous | next »
INSSI