search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 35 / 164
Author: | Vasama, Mikko |
Title: | Betonirakentaminen kerrostalokohteissa Suomessa ja Ruotsissa |
Concrete Construction of Blocks in Finland and Sweden | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2002 |
Pages: | 106+25 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Vaisalo, Tommi |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1205 | Archive |
Abstract (fin): | Diplomityön tavoitteena oli selvittää kerrostalojen betonirakentamisen erot asuntotuotannossa Suomen ja Ruotsin välillä. Nykyään elementtirakentaminen on Suomessa hallitseva rakentamismuoto ja Ruotsissa paikallarakentaminen on hallitsevassa asemassa, siksi betonirakentamisen tietotaidon sietäminen on hyödyllistä kummallekin maalle. Betonirakentamisen historiaa tutkittiin kirjallisuudesta, nykytilannetta ja alalla vallitsevia asenteita kartoitettiin haastattelujen avulla. Erot betonirakentamisessa johtuvat valituista elementtijärjestelmän malleista, Suomessa on avoin elementtijärjestelmä BES-tutkimuksen myötä ja Ruotsissa suljettu elementtijärjestelmä. Rakennuksen rungolle asetetut vaatimukset poikkeavat usein niistä perusteista, joilla runkotyyppi valitaan. Valinnan perusteina käytetään taloudellisia seikkoja ja rungolta vaaditaan asioita, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyteen. Totutulla toimintatavalla on merkittävä rooli rungon rakentamistapaa valittaessa. Elementtikohde koetaan sopimattomaksi arvokkaille alueille erityisesti julkisivun saumojen vuoksi. Saumaton julkisivu voidaan toteuttaa myös elementtikohteessa eri tekniikoilla. Ruotsissa asuinkerrostalot ovat elementtiasteeltaan huomattavasti suomalaisia taloja alhaisempia. Ruotsissa välipohjissa ontelolaatat ovat harvinaisia, Suomessa taas selvästi yleisin vaihtoehto asuinkerrostaloissa. Kuorilaatta on yleinen ratkaisu välipohjissa Ruotsissa, eikä Ruotsissa ole käytössä nousuputkisto- tai kylpyhuone-elementtejä asuntotuotannossa juuri lainkaan. Diplomityön aikana havaittiin betonin kuivuminen rakentamistavan valintaan vaikuttavaksi asiaksi. Vesisementtisuhde, ympäröivän ilman ja rakenteen lämpötila sekä ympäröivän ilman suhteellinen kosteus ovat tekijöitä, joihin vaikuttamalla mahdollistetaan paikallavaletun rakenteen nopea kuivuminen. Ruotsissa erilaisten betonilaatujen (itsetiivistyvä, HPC-betoni) käyttö asuntokohteissa on tavallisempaa kuin Suomessa. Betonin eri laatujen kuivumisen, rakennuksen kosteuden hallinnan ja kosteusmittausten periaatteiden ymmärtämiseen työmailla olisi syytä panostaa niiden vaikeuden ja jatkuvan kehittymisen vuoksi. Säästöjä rakentamisessa on vaikea saada rakennuksen betonirungon kustannuksia karsimalla. Rungon osuus kokonaiskustannuksista on viime aikoina jatkuvasti laskenut. Talotekniikan ja betonirungon järkevä yhteensovittaminen luo mahdollisuuden säästöihin. Taloteknisten järjestelmien soveltuvuus valittuun betonirunkoratkaisuun on tiedettävä, jotta saavutettaisiin sekä rakentamisen että rakennuksen elinkaaren aikaisia säästöjä. Rungon kustannusten osuus hankkeen kokonaiskustannuksista todettiin diplomityössä tehdyssä vertailussa pienemmäksi paikallarakennetussa kohteessa kuin elementtirakenteisessa kohteessa. Kustannusvertailu Suomen ja Ruotsin välillä oli diplomityössä hankalaa vertailukelpoisen tiedon hankkimisen vaikeuden vuoksi. NCC Finland Oy:n kehittämällä Ekoarvio-laskentaohjelmalla verrattiin ontelolaataston ja paikallavaletun välipohjalaataston välisiä eroja investointi- ja elinkaarikustannuksissa (LCC) ja ympäristövaikutuksissa (LCA). Ontelolaatasto pintabetonoinnin ja paikallavalettu laatta tasoitteen kanssa todettiin tasa-arvoisiksi vaihtoehdoiksi. Kehitystarpeiksi betonirakentamisessa Suomen asuinkerrostalorakentamisessa nähdään kokemusten ja tiedon tiiviimpi vaihtaminen Ruotsin kanssa, työvoiman tarpeen turvaaminen jatkossa koulutuksen avulla, kehittyneiden betonimassojen lisääntyvät käyttökokeilut, elementtirakentamisen yksittäisten detaljien parantaminen ja eri tuotantomuotojen avainlukujen jatkuva kerääminen yksiselitteisen vertailun mahdollistamiseksi. Myönteinen suhtautuminen kehitystoimintaan ja projektien tulosten seuraaminen pitkällä aikavälillä olisi myös tarpeellista. |
ED: | 2002-06-11 |
INSSI record number: 18593
+ add basket
INSSI