search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 31 / 164
Author: | Lukkarinen, Marjatta |
Title: | Hierrettävyyden määrittäminen tavallisesta ja itsestään tiivistyvästä betonista valetuille lattioille |
Defining of the right timing of the floating for the floors casted from normal or self-compacting concrete | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2003 |
Pages: | 112+10 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Järvinen, Maarit |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1265 | Archive |
Abstract (fin): | Työn tavoitteena oli määrittää hierrettävyys normaaleissa +20 °C ja viileissä +5 °C olosuhteissa tavallisesta ja itsestään tiivistyvästä betonista valmistetuille lattioille sekä lisäksi antaa suositukset työmaille sopivan betonisuhteutuksen valintaan, jotta pinnan hierto onnistuttaisiin tekemään yhden työvuoron aikana, mikä tarkoittaa kuuden tunnin kuluessa veden lisäämisestä. Tämä työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja laboratoriokokeista. Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään lattiabetonia, oikean hiertoajan ja jälkihoidon vaikutuksia betonin säilyvyyteen, betonin kutistumista ja halkeilua. Laboratoriokokeissa valmistettiin tavallisia ja itsestään tiivistyviä betoneita. joille tehtiin notkeus-, leviämä-, ilmapitoisuus- ja tiheysmääritykset. Hiertoaika määritettiin tunkeumavastuskokeen avulla sekä hiertämällä koelaattoja. Plastisen kutistuman mittaukset tehtiin yhden vuorokauden iässä. Kovettuneelle betonille määritettiin lujuus ja kuivumiskutistuman suuruus. Kiviaines oli sama kaikissa betoneissa. Rakeisuus ja maksimirae 16 mm oli tutkimuksen tilaajan määrämä, kuten käytettävät sideaineet ja notkistimet. Tavallisten betonien tavoitelujuus oli K30 ja notkeus 2 sVB, itsestään tiivistyvillä leviämä vaatimus 600 mm. Viileässä Melment viivytti hiertoajan yli kuuteen tuntiin, SR sitoutui hitaasti. Kahden tunnin hiertoaika lämpimissä olosuhteissa yleissementillä on liian lyhyt. SSP2000 notkistin nopeutti betonien sitoutumista, eikä siksi sovi lämpimiin olosuhteisiin käytettäväksi. Plastinen kutistuma oli itsestään tiivistyvillä betoneilla huomattavasti suurempi, kuin tavallisilla betoneilla, siksi ne tulee jälkihoitaa mahdollisimman aikaisin. Kuivumiskutistuma oli pienempää, kuten kirjallisuudessa oli kerrottu. Kokeiden perusteella tulisi lämpimissä olosuhteissa käyttää hitaasti sitoutuvia sementtejä ja hidastavaa notkistinta. Tuulisissa olosuhteissa tulee valu suojata peittämällä aukot ja aloittamalla jälkihoito välittömästi valun jälkeen varhaisjälkihoitoaineella. Viileissä olosuhteissa tulee käyttää nopeasti sitoutuvaa sementtiä, käyttää lämmitettyä betonia ja lämmittää valualustan liian hitaan sitoutumisen välttämiseksi. |
ED: | 2003-09-22 |
INSSI record number: 19985
+ add basket
INSSI