search query: @supervisor Fogelholm, Carl-Johan / total: 164
reference: 40 / 164
Author: | Arasto, Antti |
Title: | Energiantuotannon ohjauskeinot uusiutuvan energian lisäämisessä - investoijan näkökulma |
Energy policy instruments in promoting renewable energy - an investor's point of view | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 83 Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Energiatekniikka (Ene-47) |
Supervisor: | Fogelholm, Carl-Johan |
Instructor: | Tolonen, Jouni |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto 5363 | Archive |
Abstract (fin): | Tämän työn tarkoituksena oli perehtyä energiantuotannon ohjauskeinoihin, niiden teoreettiseen taustaan ja arvioidaan ohjauskeinojen soveltuvuutta uusiutuvan energian edistämiseen. Ohjauskeinoja arvioidaan pääasiassa energian tuottajan näkökulmasta. Tutkimuksen taustatiedoksi tehtiin kirjallisuustutkimusta ohjauskeinoista, niiden teoreettisista toimintaperiaatteista ja käytännön kokemuksista. Energiantuotannon ohjauskeinot voidaan jakaa taloudellisiin ohjauskeinoihin, normiohjaukseen, informaatio-ohjaukseen sekä verkosto- ja vapaaehtoiseen ohjaukseen. Tämä työ keskittyy energiantuotannon taloudellisiin ohjauskeinoihin, joita ovat investointituet, vero-ohjaus, vihreät sertifikaatit, takuuhintajärjestelmä, tarjouskilpailumenettely ja päästökauppa. Näistä ohjauskeinoista lähemmin tarkastellaan Suomen vero-ohjausta ja investointitukia, Ruotsin sertifikaattijärjestelmää ja Saksassa käytössä olevaa takuuhintajärjestelmää. Näitä kolmea tukijärjestelmää arvioitiin laskemalla kannattavuuslaskelmia kolmesta erityyppisestä laitosinvestoinnista. Esimerkkilaitokset olivat yhdyskunnan bio-yhteistuotantolaitos, offshore- tuulipuisto ja pienvesivoimala. Näiden laskelmien avulla arvioitiin eri järjestelmien käytössä olevia tukitasoja, sekä investointien herkkyyksiä järjestelmälle ominaisille muutoksille, kuten sähkön hinnan ja tukijärjestelmän keston muutoksille. Ohjauskeinoja arvioitaessa on tärkeintä määritellä mikä on tavoite, johon ohjauskeinolla pyritään. Usein ohjauskeinoja käsiteltäessä ei huomioida päällekkäisiä tavoitteita. Uusiutuvan energian lisäämisellä on muitakin kuin vain taloudellisia esteitä. Tällaisia ovat hallinnolliset esteet, vaikeudet verkkoliitynnässä ja sosiaaliset ongelmat. Investoinnin tarvitseman tuen suuruus ei ole riippuvainen tukijärjestelmästä, vaan tullakseen kannattavaksi investointi tarvitsee aina samansuuruisen summan tukea diskontattuna nykyhetkeen. Sen sijaan tukijärjestelmä vaikuttaa voimakkaasti investoinnin riskeihin. Suurimmat riskit tuottajan näkökulmasta liittyivät vihreisiin sertifikaatteihin. Takuuhintajärjestelmä ja investointituki ovat tuottajan kannalta parhaat järjestelmät, koska niissä tuottajalle aiheutuu mahdollisimman pieni riski. Mahdollisimman pitkälle ennustettavalla tukitoiminnalla voidaan kaikissa tukimuodoissa pienentää tuottajalle aiheutuvaa riskiä. Takuuhintajärjestelmä on käytännössä todettu tehokkaaksi, mutta näihin kokemuksiin liittyy poikkeuksetta korkeat tukitasot. Takuuhintajärjestelmä ei sovellu hyvin avoimille sähkömarkkinoille. Vihreistä sertifikaateista on vähän käytännön kokemuksia. Teoriassa järjestelmä on kansantaloudellisesti edullinen ja se soveltuu avoimille sähkömarkkinoille. Vihreät sertifikaatit soveltuvat huonosti kehitysvaiheessa olevan teknologian tukemiseen. Takuuhintajärjestelmä ja investointituet soveltuvat tähän tarkoitukseen paremmin. Kaikissa järjestelmissä on hyviä ja huonoja puolia, eikä kaikista näkökulmista parasta järjestelmää voida nimetä. Tavoitteet on mahdollista toteuttaa kaikilla järjestelmillä, jos niiden toteutus on onnistunut. Toteutuksen onnistuminen korostuu erityisesti, jos halutaan aikaansaada avoimet yleiseurooppalaiset markkinat. |
ED: | 2006-03-13 |
INSSI record number: 31186
+ add basket
INSSI