search query: @supervisor Penttala, Vesa / total: 164
reference: 22 / 164
Author: | Vartiainen, Mari Johanna |
Title: | BHS-kaksoisallassekoittimen toimivuus valmisbetoniasemalla |
Functionality of a BHS twin-batch mixer on a ready mixed concrete plant | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2008 |
Pages: | 115 + (24) Language: fin |
Department/School: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Anttila, Vesa |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1319 | Archive |
Keywords: | twin-batch mixer mixing of concrete ready mixed concrete kaksoisallassekoitin betonin sekoittaminen valmisbetoni sekoitusaika |
Abstract (fin): | Työn tarkoituksena oli selvittää BHS-sekoittimen toimivuus valmisbetonin valmistuksessa sekä löytää oikeat rajat koskien betonin annoskokoa, sekoitusaikaa, raaka-aineiden annostelupaikkaaja järjestystä, notkistintyyppiä ja ilmamäärän hallintaa. Työ jakaantuu kirjalliseen ja kokeelliseen osuuteen. Kirjallisessa osuudessa on käsitelty BHS-sekoittimen teknisiä ominaisuuksia, betonin tasalaatuisuuden käsitettä ja sen määrittämistä sekä betonin sekoittamiseen liittyviä tutkimustietoja. Lisäksi kirjallisessa osuudessa on haastattelemalla kerätty BHS-sekoittimen käyttökokemuksia. Kokeellinen osuus voidaan jakaa neljään osa-alueeseen - annoskokojen vertailu, notkistinten vaikutus sekoitusaikaan, annostelupaikan ja järjestyksen vaikutus sekoitusaikaan ja ilmamäärään sekä betonin tasalaatuisuus. Tutkimuksen perusteella todettiin, että minimiannoskoon punnitusten hajonnat aiheuttavat epätarkkuutta betonin laatuun. 2/3- ja maksimiannoskoon välillä ei havaittu eroa. Notkistinten osalta havaittiin, että eri notkistimilla saattoi olla 15-30 sekuntia pidempi sekoitusaika. Uutta nopeammin sekoittuvaa notkistinta ei kuitenkaan löydetty, vaan nopeimmin sekoittui jo tuotannossa pitkään käytetty notkistin. Annostelujärjestyksiä testatessa havaittiin, että annostelujärjestyksellä ei ole vaikutusta sekoitusaikaan tai betonin laatuun. Lisäaineiden annostelua ei siten kannata myöhäistää, koska annosteluun kuluva aika vain pitenee. Lisäaineiden annostelupaikan vaihtaminen yhdestä pisteestä myllyn keskeltä kuuteen pisteeseen myllyn reunaan havaittiin laskevan myllyn vastuslukemia sekoituksen alussa. Siten oikealla annostelujärjestyksellä ja -paikoilla voidaan vaikuttaa myllyn energiankulutukseen. Annostelujärjestyksellä ei havaittu olevan vaikutusta betonin ilmamäärään tai huokosjakoon. Kokeissa havaittiin, että 45 sekunnin sekoitusaika ei ole riittävä lattiabetoneille. Syytä olisi kuitenkin tutkia, voisiko suhteutukseltaan karkeampaa normaalia rakennebetonia sekoittaa alle minuutin. Huokoistetuilla betoneilla lujuus voi heiketä sekoituksen edetessä. Jos sekoitus kuitenkin päätetään oikean ilmamäärän kohdalla ennen kuin kaikki ilma on muodostunut, voi ilma nousta kuljetuksen aikana. Kaiken kaikkiaan betoniteknisillä keinoilla ei saatu merkittävää lyhennystä sekoitusaikaan. Syytä onkin kokeilla laiteteknisten ratkaisujen, kuten sekoitusnopeuden kasvattamisen, vaikutusta prosessin kokonaisaikaan. |
ED: | 2008-02-27 |
INSSI record number: 35371
+ add basket
INSSI