search query: @supervisor Komonen, Markku / total: 164
reference: 25 / 164
| Author: | Martikainen, Aaro |
| Title: | Espoon kaupungintalo ja keskustakorttelit 2030 |
| The City Hall and the City Centre Blocks of Espoo in 2030 | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2008 |
| Pages: | Language: fin |
| Department/School: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Main subject: | Arkkitehtuuri III (A-8) |
| Supervisor: | Komonen, Markku |
| Instructor: | |
| Location: | P1 Ark A folio | Archive |
| Abstract (fin): | Diplomityöni aiheena on suunnitelma Espoon uudesta kaupungintalosta ja uusista keskustakortteleista vuonna 2030. Suunnitelma perustuu keväällä 2008 järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun osallistuneeseen ehdotukseen. Suunnittelualue sijaitsee Espoon keskuksessa. Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin nimellä Espoon kaupungintalon ja keskustakortteleiden ideakilpailu. Sen tavoitteina oli lyhyellä aikavälillä määritellä kaupungintalon sijainti, hahmo ja uudistamisperiaate sekä pitkällä aikavälillä luoda suuntaviivat Espoon hallinnollisen keskuksen vaiheittaiselle uudistamiselle vuoteen 2030 mennessä. Diplomityössä olen rajannut aiheen vuoden 2030 tilanteeseen ja tarkentanut suunnitelmaa kaupungintalon ja keskeisten kaupunkitilojen osalta. Kilpailussa alue oli jaettu noin 60 hehtaarin kokoiseen tarkastelualueeseen, johon sisältyi varsinainen noin 19 hehtaarin suunnittelualue. Suunnittelualueeseen kuului Espoon keskuksen pohjoispuolen asuin- ja virastokorttelit sekä alueen läpi kulkeva junarata asemarakennuksineen. Radan eteläpuolella sijaitsevat asuin- ja liikekeskuskorttelit jäivät suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueen pohjoispuolella sijaitseva Espoon tuomiokirkon ja Espoonjokilaakson ympäristö on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimiljöö. Junarata jakaa Espoon keskuksen kahteen osaan ja kahteen liikkumisen tasoon. Suunnittelualuetta leimaavat vaikea orientaatio ja ilman kokonaisvaltaista suunnitelmaa toteutettu kaupunkirakenne. Suunnitelmani tavoitteena on yhdistää radan halkoma Espoon keskus sekä sen pohjoispuolen kulttuuriympäristö kaupunkirakenteellisesti, kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti ja liikenteellisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sekä muodostaa eläväinen ja vetovoimainen kaupunkikeskus, joka hyödyntää alueen nykyisiä vahvuuksia ja luo uusia. Uusi kaupungintalo ja sen rooli uudessa kaupunkirakenteessa ovat suunnitelman keskeisin yksittäinen elementti. Yhdistämisen teema johdattelee tutkimaan rakentamisen painopisteen keskittämistä junaradan päälle. Samalla vältytään paineilta tiivistää radan pohjoispuoleista väljää kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa alueen visuaalisen ja toiminnallisen kytkemisen pohjoisen kulttuuriympäristöön. Laajamittainen rakentaminen radan alle oli kilpailuohjelmassa suljettu pois vaikeiden perustamisolosuhteiden vuoksi. Toisaalta maanpinnan keinotekoinen korottaminen junaradan ylitse olisi esteettömyyden vaatimien kaltevuuksien vuoksi ongelmallista, varsinkin radan eteläpuolen tiiviin kaupunkirakenteen osalta. Ratkaisuni perustuu radanpäällisiin saarekemaisiin kortteleihin, joiden reunat on elävöitetty huonetiloin ja vertikaalisen liikkumisen elementein. Korttelit täyttävät junaradan aiheuttaman kaupunkirakenteellisen tyhjiön ja toimivat välittäjinä radan halkomassa kaupungissa. Alkuperäisten rakennusten purkamiseen olen suhtautunut kaupunkirakenteellisen ja -kuvallisen eheyttämisen näkökulmasta kilpailuohjelmassa määriteltyjen reunaehtojen sallimissa rajoissa. Suunnitelmassani vanha kaupungintalo elävöitetään osoittamalla sille uusi käyttötarkoitus. Kokonaissuunnitelman olen kuitenkin laatinut siten, että se ei ole riippuvainen kaupungintalon kohtalosta, joka määrittyy poliittisten päätösten kautta. Uusi radanpäällinen korttelirakenne reagoi ympäristöönsä kaupunkirakenteellisesti, -kuvallisesti ja liikenteellisesti. Muodostuvalle kevyen liikenteen kansitasolle sijoittuvat uudet keskeiset kaupunkitilat liittyvät olemassa olevaan kansitasoympäristöön uuden kansirakenteen ulkonemien avulla, jotka samalla jäsentelevät maantason kaupunkirakennetta. Kansitason päällä sijaitsee julkisia rakennuksia ja asuinkortteleita. Alapuolella sijaitsee kaksikerroksista maantasoon tukeutuvaa asuin-, liike-, toimisto- ja virastorakentamista, joka osaltaan elävöittää uuden kansirakenteen reunoja. Uusi kaupungintalo sijaitsee kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti keskeisimmällä paikalla muodostaen näkymäpäätteen mahdollisimman monelle lähestymissuunnalle. Rakennus toimii välittäjänä maantason ja kansitason välillä sekä jäsentelee ja elävöittää rajaamiaan kaupunkitiloja. Kaupungintaloon sisältyy maantasossa aulatila sekä kahvila. Kansitasolla sijaitsee kaupunkilaisten informaatiopiste, kokoontumis- ja juhlatila, ravintola-kahvila sekä suuret vaihtuvien ja pysyvien näyttelyiden tilat, joissa esitellään kaupungin historiaa ja tulevaisuutta. Kokoontumis- ja juhlatila on sijoitettu uuden kansitason ainoaan kohtaan, josta aukeaa näkymä kaupunkirakenteen lomitse kohti Espoon tuomiokirkkoa. Kahdessa ylemmässä kerroksessa sijaitsee toimistotilat kaupungin ylimmille virkamiehille. |
| ED: | 2008-09-23 |
INSSI record number: 36296
+ add basket
INSSI