search query: @keyword maisemasuunnittelu / total: 18
reference: 11 / 18
| Author: | Pellinen, Reeta |
| Title: | Vuoksen varren maisema - tarkastelu ja kehittämissuunnitelma Imatralla |
| Landscape of River Vuoksi - analyses and development plan in Imatra | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2010 |
| Pages: | 67 Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Maisema-arkkitehtuuri (MA-94) |
| Supervisor: | Rautamäki, Maija |
| Instructor: | |
| Location: | P1 Ark A folio | Archive |
| Keywords: | landscape planning green area route recreation area Vuoksi Imatra maisemasuunnittelu viheralue ulkoilureitti virkistysalue Vuoksi Imatra |
| Abstract (eng): | This master's thesis investigates the landscape of River Vuoksi, its history and present state and introduces a development plan for the shore areas of Vuoksi. Vuoksi is the biggest river in Finland. It begins from Lake Saimaa and flows about 140 kilometres down to Lake Laatokka in Russia. The Finnish part of Vuoksi, about 13 kilometres, runs through the city of Imatra. Vuoksi is the most important element of Imatra, what comes to urban structure, townscape, landscape and recreation. Vuoksi, with its powerful rapids, enabled the development of Imatra city and industries. Especially the Imatrankoski rapids play a significant role in tourism sector also today. River Vuoksi started to flow from Lake Saimaa around 4500 years ago, as the terminal moraine '1 Salpausselkä' broke down in Imatra region. Huge masses of running water pushed aside ridges and grounds. The greatest rapids were Tainionkoski, Imatrankoski and Vallinkoski. The riverbed of Vuoksi has never been stabile, as it has been shaped by both nature and human. In the end of l9th century lmatrankoski was the most famous tourist resort in Finland, and it can also internationally be seen as the best known of the Finnish national landscapes. Travelling to Imatra began in the l8th century. Tourism had its golden age in the change of I9th and 2Oth centuries, when services were developed considerably. Small mills and sawmills at Vuoksi had used the hydropower of running water at least from the end of l8th century. Industries, for example wood processing, developed in larger scale in the end of l9th century. The Imatrankoski rapids were stemmed for hydroelectricity in 1928, and in the 1 950's Vuoksi had lost its free flow as all the rapids on the Finnish side of borderline were built. Vuoksi and its shores create the body of urban structure and green areas in Imatra city. Vuoksi was a cohesive element of the town structure also in the general plan from 1953, drawn up by Alvar Aalto. Still the whole potential of the massive water flowing through the city has not been utilized. Several areas by the river are without proper use and suffer from lack of management. Recreational possibilities are poor and views toward water are closing up. Vuoksi may be rather felt as a dividing than a connecting element. The aim of the development plan introduced in this master's thesis is to rise up the landscape and recreational values of Vuoksi area. The development plan creates an inclusive route network along the shores and proposes developing principles for some singular targets at River Vuoksi. The development plan rises up the value of Vuoksi by improving the recreational connections and green areas by the river. The present state of the shores is improved with tasks of landscape and forest management. The development plan also pays attention to views and visibility, connections 10 regional green areas and to the historical and ecological characteristics of Vuoksi. |
| Abstract (fin): | Tässä diplomityössä tarkastellaan Vuoksen varren maiseman historiaa ja nykytilaa sekä esitetään kehittämissuunnitelma Vuoksen rannoille. Vuoksi on virtaamaltaan Suomen suurin joki. Se saa alkunsa Saimaasta ja laskee noin 140 km matkan kohti Laatokkaa. Vuoksen suomenpuoleinen osa, noin 13 kilometriä, virtaa Imatran kaupungin halki. Vuoksi rantoineen on kaupunkirakenteessa, kaupunkikuvassa, maisemassa ja virkistyskäytössä Imatran tärkein tekijä. Vuoksi ja sen kosket ovat olleet edellytys kaupungin synnylle ja elinkeinojen kehittymiselle. Vuoksen ja erityisesti Imatrankosken merkitys matkailulle on keskeinen yhä nykyään. Vuoksi syntyi noin 4500 vuotta sitten, kun Saimaan padonnut Ensimmäinen Salpausselkä murtui kapeimmassa ja matalimmassa kohdassa. Virtaava vesi työnsi tieltään harjanteita ja maamassoja. Syntyi useita putouksia, joista suurimmat olivat Tainionkoski, Imatrankoski ja Vallinkoski. Vuoksen uomaa ovat aikojen kuluessa muovanneet niin luonto kuin ihminenkin. Imatrankoski oli 1800-luvun lopulla Suomen suosituin matkailukohde, ja sitä voidaan pitää kansainvälisesti tunnetuimpana kansallismaisemanamme. Imatran matkailuhistoria alkaa 1700-luvulta ja matkailun kultakautta elettiin 1800-ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin mm. majoituspalvelut kehittyivät suuresti. Vuoksen rannalla sijainneet sahat ja myllyt olivat hyödyntäneet vesivoimaa pienimuotoisesti ainakin 1700-luvun lopulta lähtien. Mm. puunjalostusteollisuus alkoi kasvaa 1800-luvun lopussa ja edelleen voimantuotannon kehittyessä. Imatrankoski padottiin sähköntuotantoon 1928, ja 1950-luvulle tultaessa kaikki Vuoksen suomenpuoleiset kosket oli rakennettu ja Vuoksesta muodostunut patoaltaiden ketju. Vuoksi ja sen rannat muodostavat Imatran kaupunkirakenteen ja viheralueverkoston rungon. Myös 1953 valmistuneessa Alvar Aallon laatimassa Imatran kauppalan yleisasemakaavassa Vuoksi oli kaupungin struktuurin koossapitävä elementti. Kaupungin halki virtaavan mittavan vesistön tarjoamaa potentiaalia ei ole nykyisellään kuitenkaan hyödynnetty. Rannat ovat paikoin hoitamatonta joutomaata, virkistysmahdollisuuksia ei ole huomioitu ja näkymät Vuokselle ovat umpeutumassa. Vuoksi saatetaan kokea pikemmin erottavana kuin yhdistävänä tekijänä. Tässä diplomityössä esitetyn Vuoksen varren kehittämissuunnitelman tavoitteena on kohottaa alueen maisemallisia ja virkistysarvoja. Suunnitelman rungon muodostaa Vuoksen varteen luotu kattava ulkoilureitistö, minkä lisäksi suunnitelmassa tuodaan esiin yksittäisiä kehittämiskohteita. Suunnitelma pyrkii nostamaan Vuoksen arvoa parantamalla virkistysyhteyksiä, kehittämällä rannalla sijaitsevia oleskelupaikkoja ja kohentamalla rantojen ilmettä maiseman- ja metsänhoidon keinoin sekä uusien puistojen avulla. Lisäksi tavoitellaan Vuoksen näkyvyyttä rannalla liikkujalle ja ohikulkijalle, huomioidaan Vuoksi osana koko kaupungin kattavaa ja seudullista viherverkostoa ja tuodaan esiin sekä Vuoksen historialliset erityispiirteet että ekologiset arvot. |
| ED: | 2010-04-21 |
INSSI record number: 39509
+ add basket
INSSI