search query: @keyword esteettömyys / total: 19
reference: 10 / 19
| Author: | Hertell, Julia |
| Title: | Palvelutalo ja senioriasumista Jokiniemeen |
| Aged Care Centre and Senior Housing in Jokiniemi | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2010 |
| Pages: | 55 Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Supervisor: | Huttunen, Hannu |
| Instructor: | Niva, Seppo |
| Location: | P1 Ark A folio | Archive |
| Keywords: | care home nursing home housing for elderly serviced housing home hospital barrier free collective housing Tikkurila Jokiniemi palvelutalo senioriasuminen ryhmäkoti päivätoimintakeskus kotisairaala esteettömyys yhteisöllisyys Tikkurila Jokiniemi |
| Abstract (eng): | Housing for the elderly is at a break point. The ongoing demographical change forces us to consider new solutions for senior housing. This Diploma Thesis consists of a design for an aged care centre and a senior housing block, in which new theories of housing for the aged have been applied. The most important starting points for the design process have been:. Communal living and neighbour aid 5 fostered but not forced. The independence and privacy of the habitants are cared for as the serviced apartment is a home - not an institution. The provided services are flexible and adjusted to the specific needs of the client - the home can be turned all the way into a home hospital, so it will not be necessary to move to a hospital. The expansive building of care institutions faded in the 1980s. Housing for the elderly has since been looking for a new form. Today it is returning from the institutions to the homes or rather to the communal village. Communal living and flexible services are emphasized. The City of Vantaa is currently planning the area of Jokiniemi. The area is located on the eastern side of the Tikkurila railway station and its urban structure is fractured. Jokiniemi is being developed into an urban part of the town with mixed use buildings. It should be connected to the urban structure of Tikkurila despite of the dividing railway tracks. There are also plans of placing senior dwellings and senior care facilities in the area. The site of this diploma thesis is located next to a 1 930s brickwork villa by the architect Lars Sonck. An urban square is being formed on the southern side of the old building. The aged care centre is aligned on the eastern side of this square. The square and the division of the senior care facilities into an aged care centre and senior dwellings form the basis for the city scape. The buildings form an entity but have different characters. The Aged Care Facility is an urban villa, which opens up into the surrounding street life. An atrium with ceiling lights is located at its centre. The housing unit on the other hand is more closed but hides a lively court yard. The Aged Care Centre is four stories high. The two first floors host service facilities such as sports facilities and hobby spaces for the elderly. The two remaining floors contain nursing homes (15 and 14 persons). In connection to the nursing homes large terraces provide space for independent outdoor recreation. The housing block has four stair cases and the apartments are grouped around communal space, which is formed next to them. The communal spaces soften the line between private and public space and facilitates communal activities. This again lessens the need for nursing. The building may become a village within the city. The senior dwellings can be turned into a normal housing block and the nursing homes can be changed into senior dwellings during the life span of the building. |
| Abstract (fin): | Senioriasuminen on murroksessa. Demografinen muutos pakottaa meitä ajattelemaan uusia ratkaisuja vanhusasumiseen. Tämä diplomityö käsittää suunnitelman senioripalvelukeskuksesta ja senioriasuntorakennuksesta, jossa on sovellettu senioriasumisen uusia ajatuksia. Tärkeimpinä lähtökohtina suunnittelulle ovat olleet:. 1. Yhteisöllisyydelle ja naapuriavulle luodaan puitteet, mutta niihin ei pakoteta. 2. Itsemääräämisoikeus ja yksityisyys säilyvät, sillä palveluasunto on koti, ei laitos. 3. Palveluja tarjotaan joustavasti asiakkaan tarpeen mukaan - koti muuntuu aina kotisairaalaksi asti, joten asunnosta ei tarvitse muuttaa sairaalaan. Mittava laitosrakentamisen aika loppui 1980-luvulla ja senioriasuminen on siitä asti etsinyt uutta muotoaan. Tällä hetkellä senioriasuminen on palaamassa laitoksista koteihin, tai pikemmin kyläyhteisöihin. Yhteisöllisyyttä ja joustavuutta palveluntarjonnassa korostetaan. Vantaan kaupunki on parhaillaan kaavoittamassa Jokiniemen aluetta. Alue sijaitsee Tikkurilan aseman itäisellä puolella ja on kaupunkirakenteeltaan hajanaista. Jokiniemestä ollaan kehittämässä urbaania toiminnoiltaan sekoittunutta kaupunginosaa, joka voisi yhdistyä Tikkurilan kaupunkirakenteeseen rautatiestä huolimatta. Alueelle ollaan myös suunnittelemassa senioriasuntoja ja -palveluita. Diplomityön tontti sijaitsee lähellä 1930-luvulta peräisin olevaa Lars Sonckin piirtämää Villa Grönbergiä. Vanhan rakennuksen eteläpuolelle muodostuu kaupunkiaukio, jota senioripalvelukeskus rajaa idässä. Kaupunkiaukio ja seniorikeskuksen jakaminen palvelukeskusosaan sekä senioriasuntorakennukseen luovat työn kaupunkikuvalliset lähtökohdat. Rakennukset muodostavat kokonaisuuden, mutta niillä on eri luonteet. Palvelukeskus on kaupunkihuvila, joka avautuu katutilaan. Sen keskipisteessä on atrium-piha, jonka kattoikkunoiden kautta tulevasta valosta voi seurata päivän kulkua. Asuinrakennus on puolestaan suljetumpi ja kätkee sisäänsä elävän sisäpihan. Palvelukeskus on neljä kerrosta korkea. Kahdessa ensimmäisessä kerroksessa on senioreille tarkoitettuja palveluita kuten liikunta- ja kerhotiloja. Kahteen ylimpään on sijoitettu ryhmäkodit (15 + 14 asukasta). Ryhmäkotien yhteydessä on suuret terassit omatoimiseen ulko-oleskeluun. Asuinrakennuksessa on neljä porrashuonetta ja asunnot ryhmittyvät niiden yhteyteen syntyvän yhteistilan ympärille. Yhteistiloilla pehmennetään julkisen ja yksityisyyden rajaa sekä tuetaan yhteisöllisyyttä, joka puolestaan vähentää hoivan tarvetta. Rakennuksesta voi muodostua kaupunkikylä. Rakennusten elinkaarta on ajateltu mahdollistamalla palvelutalon muuntaminen tavalliseksi asuinkerrostaloksi ja ryhmäkotiasuntojen muuntaminen palveluasunnoiksi. |
| ED: | 2010-04-21 |
INSSI record number: 39502
+ add basket
INSSI