search query: @keyword near-field optics / total: 2
reference: 1 / 2
« previous | next »
Author: | Lindfors, Klas |
Title: | Scanning near-field optical microscopy: Probe fabrication and test measurements |
Optinen lähikenttämikroskopia: Mittakärkien valmistus ja testimittauksia | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | 68 Language: eng |
Department/School: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Main subject: | Materiaalifysiikka (Tfy-44) |
Supervisor: | Salomaa, Martti M. |
Instructor: | Aminoff, Carl Gustaf ; Kaivola, Matti |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TF80 | Archive |
Keywords: | near-field optics optical-fibre probe vacuum coating SNOM lähikettäoptiikka optinen kuitukärki tyhjöhöyrytys |
Abstract (fin): | Tämän työn tavoitteena on kehittää optisessa lähikenttämikroskopiassa (SNOM) käytettävien kuitukärkien valmistusprosessi ja käyttää valmistettuja kärkiä testimittauksissa. Testimittausten tavoitteena on osoittaa mittakärkien toimivuus ja esittää kuinka valon aallonpituutta pienempiä rakenteita voidaan tutkia SNOM:lla. Työ tehdään Teknillisen korkeakoulun Materiaalifysiikan laboratoriossa käyttäen mikropipettien vetolaitetta ja Optoelektroniikan laboratorion tyhjöhöyrystyslaitetta. Testimittaukset suoritetaan Materiaalifysiikan laboratoriossa olevalla kaupallisella lähikenttämikroskoopilla. Mikropipettien vetolaitteella vedetään yksimuotoisesta optisesta kuidusta teräviä kärkiä, jotka sen jälkeen päällystetään sivuilta alumiinilla käyttäen tyhjöhöyrystystä. Sopivassa höyrystysgeometriassa kärkeen saadaan jäämään aallonpituutta pienempi aukko, jota voidaan käyttää mittakärkenä siirtämään korkearesoluutioista tietoa tutkittavan pinnan läheisyydestä kaukokenttään. Työssä tutkitaan mahdollisuuksia tarkkaan hallita kuitukärjen muotoa; tämä todetaan erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Tyhjöhöyrystyksessä kokeillaan kahta erilaista lähdettä ja todetaan, että tehokkaampi elektronisuihkuun perustuva laite ei sovellu mittakärkien valmistamiseen. Heikompitehoisen, resistiiviseen kuumennuksen perustuvan lähteen kanssa toimiva pyörivä kuitupidin suunnitellaan. Lisäksi määritetään sopivat höyrystysparametrit resistiivisen lähteen käyttöön. Valmistettuja mittakärkiä käytetään testimittauksiin kahdella eri näytteellä. Ensimmäinen näyte on metalloitu pintaprofiilihila, jota tutkitaan kolmella erityyppisellä mittakärjellä. Mittaukset suoritetaan sekä itsetehdyillä että myös kaupallisilla päällystetyillä mittakärjillä ja itsetehdyillä päällystämättömillä kärjillä. Päällystetyillä mittakärjillä tehdyt mittaukset osoittavat, että sekä kaupallisilla että itsetehdyillä kärjillä on sama resoluutio. Mittaukset päällystämättömillä kuiduilla kuitenkin viittaavat siihen, että suurin osa päällystetyillä kuiduilla mitatusta rakenteesta on pinnan topografian aiheuttamaa harhaa. Toisena testinäytteenä käytetään GaAs-AlAs kvanttikaivorakennetta, jossa pitäisi esiintyä ainoastaan optinen rakenne ilman topografiaa. Testimittausten mukaan rakenteen pinta ei kuitenkaan ole tässä tasainen. Mittausten perusteella voidaan jälleen todeta, että itsetehtyjen ja kaupallisten mittakärkien tuloksissa ei juuri ole eroja. Lisäksi näillä mittauksilla voidaan osoittaa mahdollisuus tutkia aallonpituutta pienempiä rakenteita suurella tarkkuudella käyttäen optista lähikenttämikroskopiaa. |
ED: | 1999-02-08 |
INSSI record number: 13985
+ add basket
« previous | next »
INSSI