search query: @instructor Kylmä, Janne / total: 2
reference: 2 / 2
« previous | next »
Author: | Helminen, Antti |
Title: | Polyesteriuretaanin reologiset ominaisuudet |
Rheological properties of Poly(ester-urethane) | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | ix + 124 s. + liitt. Language: fin |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Polymeeriteknologia (Kem-100) |
Supervisor: | Seppälä, Jukka |
Instructor: | Kylmä, Janne |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 4043 | Archive |
Abstract (fin): | Työn tarkoituksena oli valmistaa biohajoavia maitohappopohjaisia polyesteriuretaaneja (PEU), karakterisoida polymeerien rakenne ja selvittää niiden reologisia ominaisuuksia. Työn kirjallisuusosassa perehdyttiin yleisesti polymeerien ja erityisesti polyestereiden ja polyuretaanien reologiaan. Kokeellisessa osassa valmistettiin polyesteriuretaaneja viskoosien massojen sekoitukseen tarkoitetussa panosreaktorissa. PEU:n rakennetta säädeltiin käytetyn kytkentäainemäärän sekä esipolymeerin rakenteen avulla. Työssä käytettiin viittä eri esipolymeeriä, joista kytkettiin 1,6-heksametyleenidi-isosyanaatilla rakenteeltaan toisistaan eroavia polymeerejä. Kasvattamalla kytkentäaineen määrää polyesteriuretaanin moolimassajakauma leveni. Valmistettaessa korkeamoolimassaista polyesteriuretaania esipolymeerin on oltava moolimassaltaan riittävän suurta ja pääteryhmiltään mahdollisimman täydellisesti hydroksyyliterminoitua. Yli kymmenen esipolymeeriyksikön kytkeminen toisiinsa oli erittäin vaikeaa, ja happoryhmien lukumäärän kasvu hidasti kytkentäreaktiota sekä lisäsi tarvittavan isosyanaatin määrää. Polyesteriuretaanin reologisia ominaisuuksia tutkittiin dynaamisella reometrilla ja kapillaarireometrilla. Tuloksista havaittiin, että PEU:n viskoelastiset ominaisuudet olivat erittäin herkkiä lämpötilan muutoksille. Valmistettujen laatujen ominaisuudet vastasivat pääsääntöisesti lineaaristen polymeerien ominaisuuksia. Kaikilla PEU-laaduilla havaittiin leikkausohenemaa. Moolimassajakauman leventäminen ja massakeskimääräisen moolimassan nousu kasvattivat pienillä leikkausnopeuksilla viskositeettiä sekä dynaamista viskositeettiä ja samalla suurensivat leikkausohenemaa. Pitkäketjuhaarautuneisuus on mahdollinen selitys edellä mainitulle virtauskäyttäytymiselle, mutta samansuuntaisen vaikutuksen aiheuttavien moolimassan ja moolimassajakauman muutosten takia sitä ei kyetty varmistamaan. Reologisten mittausten avulla todettiin lisäksi polyesteriuretaanien hajoamisen alkavan jo 100 °C:ssa todennäköisesti päätepilkkoutumisen kautta ja nopeutuvan selvästi lämpötilan noustessa. NMR-menetelmää kehittämällä havaittiin valmistettujen polyesteriuretaanien spektreissä piikkejä, joita ei suoraketjuisessa polymeerissä ole aiemmin karakterisoitu. Uusina piikkeinä havaittiin isosyanaatin erilaisista reaktioista aiheutuvat piikit lineaarisen PEU:n isosyanaattipiikkien vieressä sekä uretaanipiikin ympäristössä. Näiden uskotaan johtuvan polyesteriuretaanin haarautuneisuudesta. Paperin ekstruusiopäällystyksessä moolimassajakaumaltaan leveämpi PEU osoittautui sekä suuren ratanopeuden että pienen suutinkurouman ansiosta erinomaiseksi. Moolimassajakauman säätelyn vaikutus polymeerin käyttäytymiseen ekstruusiopäällystyksessä oli todella merkittävä. |
ED: | 1999-02-08 |
INSSI record number: 14006
+ add basket
« previous | next »
INSSI