search query: @instructor Ahokas, Tuula / total: 2
reference: 1 / 2
« previous | next »
Author: | Buxhoeveden, Catharina von |
Title: | Kartläggning av fördärvande jästsvampar i mejeriprocesser |
Pilaajahiivojen kartoitus meijeriprosesseissa | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2001 |
Pages: | 101+22 Language: swe |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Biokemia (Kem-30) |
Supervisor: | Nordström, Katrina |
Instructor: | Ahokas, Tuula ; Wirtanen, Gun |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 4393 | Archive |
Abstract (fin): | Työn kirjallisuusosassa esitellään hiivaa meijerituotteiden pilaajina. Hiivasolun rakenne ja hiivojen luokittelussa käytettävät pääkriteerit käsitellään. Lisäksi esitetään hiivan kasvuun ja lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä meijerituotteissa. Lopuksi käydään läpi hiivan kykyä muodostaa biofilmiä sekä pesu- ja desinfiointiaineiden vaikutukset hiivojen kasvuun. Tutkimusosan ensimmäisessä osassa tutkittiin kasvualustan vaikutusta hiivan kasvuun. Kuuden ravintoagarin soveltuvuus määriteltiin jogurteissa ja hedelmämehuissa usein esiintyville hiivalajeille. Lisäksi määriteltiin maljavalu- ja pintalevitystekniikan vaikutuksia hiivalajien kasvuun. Erot hiivojen kasvuissa eri ravintoagareilla olivat pienet. Yleisesti kasvu YGC -agarilla ja YEDC -agarilla oli hieman parempi kaikilla eristetyillä hiivalajeilla. Kasvu oli hieman suurempi maljavalu-tekniikalla kuin pintalevitystekniikalla. Esikäsittelyn vaikutus hiivojen kasvuun jugurteissa ja hedelmämehuissa tutkittiin toisessa osassa. Tavoitteena oli kehittää yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voidaan eristää ne harvat hiivasolut, jotka heti tuotannon jälkeen voivat esiintyä tuotteissa. Yhden vuorokauden inkuboinnin jälkeen 20°C:n, 25°C:n ja 30°C:n lämpötiloissa solupitoisuus oli ympätyissä mehuissa merkittävästi lisääntynyt. Hiivan kasvu jugurtissa oli huomattavasti hitaampi ja solupitoisuus kasvoi vasta kahden vuorokauden jälkeen. Kun inkubointilämpötila laski 20°C:een hiivan kasvunopeus pieneni. Säilytettäessä tuotteita 4°C:ssa, solupitoisuudet pysyivät muuttumattomina vielä 14 vrk:n jälkeen. Ravintolienten lisääminen appelsiinimehuun nopeutti hieman hiivan kasvua. Mehu- ja jugurttituotantolinjojen hygieniataso kartoitettiin kolmannessa osassa. Tutkimukset tehtiin yhteistyössä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) kanssa. Hygieniakartoitukset olivat osa "Hiivakontaminaatioiden hallinta elintarviketeollisuudessa"-projektia. Yleisesti hygieniataso mehu- ja jugurttipakkauskoneiden sisällä oli hyvä. Mikrobiesiintyminen pakkauskoneiden kuljetushihnoilla oli selvästi runsaampaa. Hihnalla olevat epätasaisuudet ovat vaikeasti puhdistettavia ja ne voivat toimia saastumislähteinä, sillä ne ovat erinomaisia kasvupaikkoja mikrobeille. Sisäilman home- ja hiivapitoisuudet Ingmanin tuotantotiloissa määritettiin MAS 100 ilmanäytekeräimellä. Tuloksia verrattiin laskelmamaljamenetelmällä saatuihin tuloksiin. Sisäilman mikrobipitoisuus oli hyvä. Sopiva mittaustilavuus MAS 100 ilmanäytekeräimelle todettiin olevan 100 l. Ravintoagarin vaikutus tuloksiin oli pieni, ja YGC -agari todettiin yhtä hyväksi kuin 2% mallasuute -agari . |
ED: | 2001-02-14 |
INSSI record number: 16203
+ add basket
« previous | next »
INSSI