search query: @keyword arinatuhka / total: 2
reference: 1 / 2
« previous | next »
Author: | Kinnunen, Maaria Kristiina |
Title: | A Study on Physical Separation Techniques for Recovery of Metals from Municipal Solid Waste Incineration (MSWI) Bottom Ash |
Tutkimus metallien talteenottamiseksi jätteenpolttolaitoksen arinatuhkasta fysikaalisilla erotusmenetelmillä | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 105 s. + liitt. 64 Language: eng |
Department/School: | Materiaalitekniikan osasto |
Main subject: | Mekaaninen prosessi- ja kierrätystekniikka (MT-46) |
Supervisor: | Heiskanen, Kari |
Instructor: | Laine-Ylijoki, Jutta ; Mörsky, Pekka ; Oja, Marja ; Wahlström, Margareta |
Electronic version URL: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201601191050 |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark V80 | Archive |
Keywords: | municipal solid waste incineration MSWI bottom ash physical separation methods metals recycling metals separation jätteenpoltto pohjatuhka arinatuhka pohjakuona arinatuhka fysikaaliset erotusmenetelmät metallien kierrätys metallien talteenotto |
Abstract (fin): | Diplomityössä tutkittiin metallien talteenottoa jätteenpolttolaitoksen arinatuhkasta fysikaalisin erotusmenetelmin. Kirjallisessa osassa kuvailtiin arinatuhkan ominaisuuksia, erityyppisten fysikaalisten erotusmenetelmien soveltuvuutta arinatuhkan metallien erottamiseksi arinatuhkasta, sekä mahdollisuuksia arinatuhkan teolliseen prosessointiin. Kokeellisessa osassa arinatuhka aluksi karakterisoitiin, jonka avulla saatiin yleiskäsitys sen ominaisuuksista, metallien erotettavuudesta sekä jakautumisesta arinatuhkan eri kokoluokkiin. Kokeellisessa osassa käytetty prosessikaavio suunniteltiin saatujen karakterisointitulosten ja kirjallisuus-osassa tehtyjen päätelmien pohjalta. Prosessissa arinatuhkanäyte märkäseulottiin ensin kolmeen eri kokoluokkaan: +6.25mm, 0.18-6.25mm sekä 0-0.18mm lietteeksi. Märkäseulonta osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi hienojen partikkeleiden pesemiseksi suurempien partikkelien pinnalta alitteeseen. Lietteen massa oli kuivamassaltaan 32 % koko tuotteen massasta. Liete toimitettiin erikseen käsiteltäväksi Salvor Oy:lle. Molemmat magneettiset tuotteet (+6.25mm ja 0.18-6.25mm) olivat kuivamassaltaan 7 % prosessin tuotteista. Prosessissa saavutettu +6.25mm magneettisen tuotteen saanti oli 86 %, 25 % rautapitoisuudella. 1.18-6.25mm magneettisen tuotteen saanti oli 71 %, 20 % rautapitoisuudella. Magneettisella erotuksella saatiin erotettua lisäksi ympäristölle haitallisia raskasmetalleja, kuten Sn, Cu, Zn ja Ni, joten magneettisella erotuksella voi olla vaikutusta arinatuhkan ympäristölaatuun. +6.25mm ei-rautametallituote oli 3 % kaikista prosessin tuotteiden kuivamassasta. Kyseiselle kokofraktiolle oli mahdollista saavuttaa hyvä saanti (85 %-90 %), tuotteen metallipitoisuuden jäädessä välttäväksi (55 %). Testatut erotusmenetelmät (pyörrevirtaerotin sekä pneumaattinen tärypöytä) ei-rautametallien erottamiseksi kokofraktiosta 1.18-6.25mm eivät tuottaneet tyydyttävää tuotetta. Kokeissa käytetty prosessikaavio soveltuu metallien esirikastukseen jätteenpolton arinatuhkasta. Saavutetut metallituotteen vaativat jatkorikastuksen ennen kuin niitä voidaan käyttää raaka-aineena metallien tuotannossa. Jo karakterisointitulokset osoittivat että alle 2mm fraktio sisälsi huomattavasti korkeampia pitoisuuksia hiiltä sekä raskasmetalleja, kuin karkeat kokofraktiot, joten jätteenpolton arinatuhkan ympäristölle haitallisten aineiden liukenevuutta ympäristöön on mahdollista vähentää jo pelkästään märkäseulomalla hienofraktio erilleen. |
ED: | 2007-03-12 |
INSSI record number: 33232
+ add basket
« previous | next »
INSSI