search query: @instructor Lamberg, Juha-Antti / total: 20
results-list
reference: 10 / 20
« previous | next »
Author:Nieminen, Annu
Title:Institutionaalinen yrittäjyys julkisen ja yksityisen sektorin tilapäisessä fuusiossa. Tapaus Suomen sotakorvaukset 1944-52
Institutional entrepreneurship in a transient merger of the public and private sector. Case Finnish war reparation process 1944 - 52
Publication type:Master's thesis
Publication year:2009
Pages:(8+) 106 s. (+6)      Language:   fin
Department/School:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Main subject:Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta   (TU-91)
Supervisor:Lamberg, Juha-Antti
Instructor:Lamberg, Juha-Antti
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:institution
institutional entrepreneurship
public-private collaboration
myth
instituutio
institutionaalinen yrittäjyys
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö
myytti
Abstract (eng): There has long been debate in the institutional theory on the role of active actors in bringing change to established practices.
A rather young field of research, institutional entrepreneurship, has pursued to address this dispute by concentrating on the conscious actions of active individuals.
Institutional entrepreneurship studies how actors seek to manipulate institutions to fit their interests.
However, the field has been troubled by ambiguity in terms of resources: a consensus of how institutions actually change has not been reached.

This study offers an answer based on creating myths to the question.
The role of myths and stories in societal change processes has scarcely been examined in the field of organization sciences.
They are nonetheless relevant factors in collective remembering, i.e., how groups of people begin to perceive phenomena of the past.
By talking about the phenomena in a certain way people shape shared conceptions of the past and at times collectively evoke institutional change.
However, the change is not always designed for, but often emerging the outcome deviates from the interests of the individuals and fits the paradoxical "collective interest".
In this study a model is formulated that differentiates between two separate processes in institutional change: the conscious driving of the change which is examined as institutional entrepreneurship, and the emergent collectively created dispersion of the myth.

Finland's process of paying her war reparation duties in the turn of the 1940s and 1950s forms a unique phase in history that still lives as a myth in the 21st century.
As a result of WWII, Finland was obliged to pay compensation to the Soviet Union in the form of industry goods.
The obligation posed not only an almost overpowering challenge for production, but also a unique situation in terms of need for organizing.
The war reparation process required smooth collaboration of the public and private sectors and renewed their dynamics of power.
In the focal point of the scenario a conglomerate-like organization with state-run central government was formed.
It was led by great men of the Finnish industry who encountered not only considerable latitude regarding their actions but also responsibility unparalleled in the business world.
In the 21st century the war reparation process lives on as a myth and as contradictory views of the process' effects on the Finnish industry and economy.
This study analyzes the process that resulted in the creation of the war reparation myth and had significant consequences to the Finnish society.
Abstract (fin): Institutionaalisessa teoriassa on jo pitkään kiistelty siitä, mikä on aktiivisten to joiden rooli vakiintuneiden toimintatapojen muuttamisessa.
Verrattain tuore tutkimusala, institutionaalinen yrittäjyys, on pyrkinyt tarjoamaan tähän vastauksen keskittymällä to joiden tietoisiin vaikuttamisyrityksiin.
Institutionaalinen yrittäjyys tutkii, miten aktiiviset toimijat pyrkivät muuttamaan instituutioita intressiensä mukaisiksi.
Alaa on kuitenkin vaivannut epämääräisyys keinojen suhteen: konsensusta siitä, miten instituutiot todella muuttuvat, ei ole saavutettu.

Tämä tutkimus tarjoaa kysymykseen myytinluontiin nojaavan vastauksen.
Myyttien ja tarinoiden roolia yhteiskunnallisissa muutosprosesseissa ei ole juuri tutkittu organisaatiotieteiden piirissä.
Ne ovat kuitenkin merkittäviä tekijöitä kollektiivisessa muistamisessa eli siinä, miten ihmisryhmät alkavat mieltää jo tapahtuneita ilmiöitä.
Puhumalla ilmiöistä tietyllä tavalla ihmiset muokkaavat yhteisiä käsityksiä koetusta ja saavat toisinaan aikaan kollektiivisesti institutionaalista muutosta.
Muutos ei kuitenkaan aina ole suunniteltua, vaan usein ilmenevää: lopputulema poikkeaa yksilöiden intresseistä ja on paradoksaalisen "yhteisen intressin" mukainen.
Tutkimuksessa muodostetaan malli, jossa institutionaalisesta muutoksesta erotetaan kaksi prosessia: tietoinen muutoksen ajaminen, jota tarkastellaan institutionaalisena yrittäjyytenä, sekä ilmenevä, yhdessä ja epäsuunnitelmallisesti toteutettu myytin leviäminen.

Suomen 1940- ja 1950-lukujen taitteessa maksamat sotakorvaukset muodostavat yhteiskuntatieteiden kannalta ainutlaatuisen ajanjakson, joka elää yhä 2000-luvulla myyttinä.
Toisen maailmansodan lopputuloksen seurauksena Suomi oli velvollinen maksamaan Neuvostoliitolle korvauksia 300 miljoonan kultadollarin edestä teollisuustuotteiden muodossa.
Velvoite muodosti paitsi tuotannollisesti miltei ylivoimaisen haasteen, myös organisoinnin kannalta ainutkertaisen tilanteen.
Sotakorvausprosessi vaati julkisen ja yksityisen sektorin saumatonta yhteistyötä ja uudisti sektoreiden välisiä valtasuhteita.
Prosessin keskipisteeseen järjestäytyi valtion keskushallintoelimen pyörittämä monialaista suuryritystä muistuttava organisaatio, jonka johdossa teollisuuden.

2000-luvulla sotakorvausprosessi elää myyttinä ja keskenään ristiriitaisina näkemyksinä projektin vaikutuksista Suomen teollisuudelle ja kansantaloudelle.
Tämä tutkimus erittelee prosessia, jonka seurauksena myytti sotakorvauksista syntyi ja jolla oli oleellisia seurauksia suomalaiselle yhteiskunnalle.
ED:2010-01-22
INSSI record number: 38800
+ add basket
« previous | next »
INSSI