search query: @instructor Koskinen, Jukka / total: 21
reference: 8 / 21
Author: | Kihlman, Johanna |
Title: | Effect of sulfur on water gas shift reaction |
Rikin vaikutus vesikaasun siirtoreaktioon | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2009 |
Pages: | viii + 77 s. + liitt. Language: eng |
Department/School: | Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos |
Main subject: | Teknillinen kemia (Kem-40) |
Supervisor: | Krause, Outi |
Instructor: | Keskinen, Kari I. ; Koskinen, Jukka ; Vuori, Heli |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 4078 | Archive |
Keywords: | water gas shift reaction sulfur catalyst vesikaasun siirtoreaktio rikki katalyytit |
Abstract (fin): | Vesikaasun siirtoreaktiota (water gas shift, WGS) käytetään useissa teollisissa prosesseissa. WGS-reaktiossa hiilimonoksidi ja vesi reagoivat hiilidioksidiksi ja vedyksi. Syöttökaasu on höyryn ja synteesikaasun seos. Synteesikaasu koostuu hiilimonoksidista ja vedystä sekä usein myös hiilidioksidista. Synteesikaasu valmistetaan yleensä maakaasun höyryreformoinnilla tai kivihiilen, ruskohiilen tai biomassan kaasutuksella. Nämä raaka-aineet voivat sisältää rikkiä, joka on myrkyllistä perinteisille WGS-katalyyteille. Näistä vain rauta-kromi - katalyytti toimii rikkipitoisissa olosuhteissa, mutta senkin aktiivisuus alenee aktiivisen rautafaasin muutosten takia. Toinen käyttökelpoinen katalyytti on koboltti-molybdeeni (CoMo), joka pitää esirikittää ennen käyttöä. Esirikityksessä kantajan pinnalle muodostuu MoS2- levyjä, joiden reunoilla olevat koordinatiivisesti tyydyttymättömät paikat ovat katalyyttisesti aktiivisia. Koska katalyytin pinnalla oleva rikki voi reagoida syöttökaasun vedyn kanssa H2S:ksi ja siten desorboitua, pitää syötössä olla mukana rikkiä. Tavallisesti CoMo-katalyytin koboltti toimii jouduttimena ja aluminaa käytetään kantaja-aineena. Diplomityön kokeellisessa osassa testattiin kahta metallioksidikatalyyttiä (MO1 ja MO2) WGS-reaktiossa. Käytetyt lämpötilat olivat 300 ja 400 °C ja paineet 1 ja 5 bar(a). Rikkipitoisuudet syötössä olivat 0, 100 ja 370 ppm. MO1-katalyytillä saavutettiin korkeammat CO-konversiot kuin MO2-katalyytillä, mutta sen pitkän ajan rikinkestoa ei ehditty testata. Sekä lämpötilan että paineen nosto paransi konversiota molemmilla katalyyteillä. Lisäksi MO2 katalyytillä oli huomattavasti parempi konversio esirikitettynä kuin tuoreena. Rikin puuttuminen syöttökaasusta ei juuri huonontanut MO2:n aktiivisuutta. |
ED: | 2009-10-29 |
INSSI record number: 38539
+ add basket
INSSI