search query: @supervisor Kanerva, Pekka / total: 232
reference: 10 / 232
« previous | next »
Author:Hakkarainen, Jouni
Title:Vibration performance of glued stressed skin LVL element
Liimatun kertopuisen koteloelementin värähtelyominaisuudet
Publication type:Master's thesis
Publication year:1999
Pages:110      Language:   eng
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Supervisor:Kanerva, Pekka
Instructor:Kairi, Matti
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark R80     | Archive
Keywords:vibration
LVL
stressed skin panels
gluing
mode analysis
värähtely
kertopuu
kotelolaatta
liimaus
FEM
moodianalyysi
Abstract (fin):Lahteen on rakenteilla puinen konserttisali, Sibelius-talo, jossa on uudentyyppiset parvekerakenteet.
Parvekkeet tehdään liimatuista kertopuisista koteloelementeistä, jotka hyödyntävät tehokkaasti ripojen ja pintalaattojen yhteistoimintaa.
Elementtien keveyden ja melko pitkän jännevälin (8.1 m) vuoksi, niiden värähtelykäyttäytyminen ihmisen aiheuttamilla kuormilla haluttiin tutkia.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää parvekerakenteiden värähtelyominaisuudet ja osoittaa, että ne täyttävät vaatimukset.
Lisäksi viranomaiset oli saatava vakuuttuneiksi rakenteiden ja niiden valmistustekniikan hyväksyttävyydestä.
Lattioiden värähtelyistä tehtiin kirjallisuustutkimus, minkä jälkeen parvekerakenteen värähtelyominaisuuksia arvioitiin laskennallisesti käsinlaskumenetelmin sekä elementtimenetelmämalleilla.
Lopuksi rakennettiin koe-elementti, jolle tehtiin värähtelykokeet.

Lattioiden värähtelyjä pyritään hallitsemaan rajoittamalla käyttötilan kuorman aiheuttamaa taipumaa (<=L/200-L/360) sekä 1 kN pistekuorman aiheuttamaa taipumaa (<=0.6 mm-2 mm), alinta ominaistaajuutta (>=8 Hz) sekä värähtelyamplitudien suuruutta.
Raja-arvojen asettaminen on hankalaa, sillä ihmiset reagoivat värähtelyihin eri tavoin riippuen henkilöstä ja tilanteesta, jossa värähtelyjä esiintyy.
Jotta saavutettaisiin hyvät värähtelyominaisuudet, korkeataajuuksisen lattian tulee olla jäykkä sekä jännevälin suunnassa että poikittaissuunnassa.
Massan lisääminen ei yleensä ole suositeltavaa lattioilla, joiden alin ominaistaajuus on lähellä 8 Hz, koska se lisää resonanssivärähtelyjen vaaraa.
Keinotekoinen vaimennuksen lisääminen ei ole yleensä johtanut toivottuihin tuloksiin.
Tukirakenteiden liikkeet on estettävä, mutta värähtelyjä välittäviä jatkuvia rakenteita tulee välttää.
Liittovaikutuksen parantaminen on suositeltavaa, koska se tekee lattian paljon jäykemmäksi.

Käsinlaskennassa yksiulotteisen palkin värähtelykaava on käyttökelpoinen määritettäessä lattian alinta ominaistaajuutta, mutta korkeampien taajuuksien laskennalliseen selvittämiseen tarvitaan elementtimenetelmäohjelmia.
Tässä tutkimuksessa käytetty elementtimalli toimi tyydyttävällä tarkkuudella ja sitä voidaan käyttää myös muiden liimattujen kertopuisten kotelorakenteiden värähtelyominaisuuksia arvioitaessa.

Koe-elementin valmistus antoi hyödyllistä tietoa valmistustekniikan ja -olosuhteiden vaatimuksista.
Värähtelykokeet osoittivat, että liimattu kertopuinen kotelorakenne soveltuu ominaisuuksiltaan Lahden konserttitalon parvekerakenteeksi.
Suurin 1 kN pistekuorman aiheuttama staattinen taipuma oli 0.12-0.36 mm tuentatavasta riippuen.
Taipuma on paljon ohjearvoja pienempi.
Ihmisen aiheuttamat pystysuuntaiset värähtelyt olivat myös sallittuja arvoja pienempiä, mutta kun koe-elementti oli tuettu ulokepalkkien varaan, vaakasuuntaiset liikkeet elementin pituussuunnassa olivat suuria.

Värähtelykokeet osoittivat kunnollisen tuennan tärkeyden.
Kun elementti tuettiin tukevan alustan sijasta ulokepalkkien varaan, laski alin ominaistaajuus 17.4 Hertsistä 8.1 Hertsiin ja ulokepalkkien värähtelyt tulivat määrääväksi ominaismuodoksi.
Ulokepalkkien vaakasuuntaiset liikkeet olivat häiritseviä.
Subjektiivisten kokeiden perusteella tukevasti tuettuna koe-elementin värähtelyt olivat havaittavia, mutta konserttisalin parvekerakenteelle hyväksyttäviä.
Ulokepalkkien varaan tuettuna rakenteen värähtelyä ei pidetty hyväksyttävänä, mutta kun sivuttaisliikkeet estettiin, värähtelyt olivat hyväksyttävää tasoa.

Lahden konserttitalon rakennesuunnittelijoita informoitiin koerakenteen puutteista, ja he kehittivät lopullista rakennetta niin, että sivuttaisliikkeet on estetty.
Ulokepalkit konserttisalin kantavien liimapuupilareiden molemmilla puolilla on sidottu yhteen välipaloilla ja teräksisillä kierretangoilla.

Tarvetta jatkotutkimuksiin on liimattujen koteloelementtien valmistustekniikassa, jota on vielä kehitettävä.
Lisäksi olisi mielenkiintoista tehdä värähtelykokeet varsinaisilla parvekkeilla konserttitalon valmistuttua.
Liimattujen rakenteiden etuja mekaanisiin liitoksiin verrattuna tulee myös tutkia kokeellisesti, jotta voidaan arvioida mekaanisten liittimien löystymisen merkitystä.
ED:1999-09-24
INSSI record number: 14750
+ add basket
« previous | next »
INSSI