search query: @supervisor Kanerva, Pekka / total: 232
reference: 8 / 232
« previous | next »
Author:Nuoranen, Mika
Title:Puu-ulkoverhousten kosteustekninen toiminta ja vaurioituminen
Moisture Technical Behaviour and Damaging of Wooden Facade
Publication type:Master's thesis
Publication year:1999
Pages:137      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Main subject:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Supervisor:Kanerva, Pekka
Instructor:Virta, Jari
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:kosteusjakauma
käyristymä
pintakäsittely
puu-ulkoverhous
rakennedetalji
sadetuskoe
cup
driving rain
moisture distribution
paint system
structural detail
wooden facade
Abstract (fin):Diplomityössä tarkasteltiin sadetuskokeilla puu-ulkoverhousten kosteusteknistä toimintaa.
Sadetuskokeita tehtiin viidelle lomalaudoitetulle ja kahdelle limilaudoitetulle koeseinälle.
Verhouslaudat olivat kuusen sydänpuusta hienosahattuja laatuluokan B lautoja.
Verhouslautojen leveys oli 120 mm ja paksuudet olivat 18, 21, 24 ja 28 mm.
Verhouslautojen pintakäsittelynä oli teollinen pohjustus tai pohjamaalaus sekä toisen limilaudoitetun seinän verhouslaudat olivat tämän lisäksi käsitelty alkydiöljymaalilla.
Verhouslautojen poikkipintoja ei käsitelty mitenkään.
Ulkoverhouslaudan kastumisesta ja kuivumisesta sekä käyristymistä tarkasteltiin teoreettisesti.
Malleilla saatuja tuloksia verrattiin mitattuihin kosteusjakaumiin ja käyristymiin.

Suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten ohjeistojen ja tutkimusten pohjalta tehtiin toimiva rakennedetaljit.

Koeseinien sadevedenpitävyyttä heikensi eniten naulaushalkeamat sekä verhouslautojen saumakohdat.
Oksat vuotivat myös jonkin verran.
Naulan reikien esiporaaminen vähensi naulatessa syntyvää halkeilua, joten ulkoverhouksen sadevedentiiviys parani.

Teollisesti pohjustetuissa peitelaudoissa suurimmat kosteuspitoisuudet esiintyivät laudan alapään sekä jatkoskohdan päätypinnoissa.
Sadetuksen jälkeen keskimääräiset kosteuspitoisuudet olivat päätypinnoissa 85-112 % ja verhouslautojen keskellä 25-35 %.
Ohuissa laudoissa (18 ja 21 mm) kosteuspitoisuudet olivat hieman suuremmat kuin paksuissa laudoissa (24 ja 28 mm).
Sadetuksen jälkeen pohjustetun peitelaudan keskellä suurimmat kosteuspitoisuudet olivat peitelaudan kulmissa.
Päätypinnoissa suurin kosteuspitoisuus oli verhouslaudan takalappeessa.
Viikon kuivumisen jälkeen pohjustettujen peitelautojen keskimääräiset kosteuspitoisuudet olivat melkein samat kuin ennen sadetusta.
Käyristymän muutos oli ohuissa laudoissa kaksi kertaa suurempi kuin paksuissa laudoissa, joissa käyristymän muutos oli alle millimetrin.

Sadetuksen jälkeen pohjustetussa verhouslaudassa naulakohtien keskimääräiset kosteuspitoisuudet olivat suuremmat kuin peitelaudan keskellä ja korkeimmat kosteuspitoisuudet olivat naulojen ympärillä.
Naulan reikien esiporaus pienensi naulakohdan kosteuspitoisuutta.

Pohjusteella ja alkydiöljymaalilla käsitellyn limilaudan keskimääräinen kosteus jatkoksessa oli 74 % ja suurin kosteuspitoisuus oli takalappeessa.
Limilaudan keskellä keskimääräinen kosteuspitoisuus oli 15 %.
Ainoastaan limityskohdassa ja alimman laudan alimmassa särmässä kosteuspitoisuus oli noussut 10 %.
Jatkoksen keskimääräinen kosteuspitoisuus oli viikon kuivumisen jälkeen 24 % ja kahden viikon kuivumisen jälkeen 17 %.

Kosteusmallien antamat tulokset vastasivat kohtuullisen hyvin koetuloksia, koska laskelmissa tarvittavien pintakäsittely-yhdisteImien diffuusiokertoimet määritettiin koetulosten pohjalta.
Mitatut käyristymät ja lasketut käyristymät erosivat toisistaan.
Syynä mittaustulosten ja mallien antamien tuloksien eroihin oli se, että koeseinien hienosahapintaisista peitelaudoista suurin osa kovertui kuivuessaan, kun laudan teoriassa olisi pitänyt kupertua kuivuessaan.
Käyristymämallia tulee kehittää siten. että puun viruma sekä kimmoarvojen muuttuminen kosteuspitoisuuden ja lämpötilan mukaan otetaan huomioon.
ED:1999-12-23
INSSI record number: 15059
+ add basket
« previous | next »
INSSI