search query: @instructor Pelkonen, Markku / total: 25
reference: 13 / 25
« previous | next »
Author:Kyrönseppä, Raisa
Title:Teollisuusjätevesiä käsittelevän aktiivilietelaitoksen toiminnan tehostaminen - tapaustutkimus
Optimising an Activated Sludge Plant Treating Industrial Wastewaters
Publication type:Master's thesis
Publication year:1997
Pages:      Language:   fin
Department/School:Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto
Main subject:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Supervisor:Laukkanen, Risto
Instructor:Pelkonen, Markku
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:jätevesi
aktiiviliete
pinpoint-flokki
flotaatio
kemiallinen käsittely
ravinteet
hapenkulutusnopeus
biohajoavuus
laadunvaihtelu
Abstract (fin):Tämä tutkimus tehtiin Hangon Puhdistamolla, joka käsittelee kemianteollisuudessa syntyviä jätevesiä biologis-kemiallisesti.
Puhdistusprosessi on kaksivaiheinen: aktiivilietekäsittelyn jälkeen on flotaatio.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää syyt puhdistamolla sattuneisiin toimintahäiriöihin sekä tehostaa jätevedenpuhdistamon toimintaa erityisesti kemikaalien käytön osalta.
Toimintahäiriö ilmenee käsitellyn jäteveden korkeana kiintoainepitoisuutena.
Käyttöpäiväkirjatietojen pohjalta tehdyissä korrelaatio- ja hermoverkkotarkasteluissa aktiivilietteen alhainen happipitoisuus ja suuri hydraulinen kuorma selittivät heikosti häiriötä, muilla ajoparametreillä ei ollut yhteyttä prosessin häiriöön.
Tutkimuksen teon aikaan sattui toimintahäiriö, jolloin ongelmien syyksi todettiin kasvanut BOD-kuorma.

Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin aktiivilieteprosessin ja bioflokkulaation perusteita sekä pinpoint-ilmiötä, joka on ongelma Hangon Puhdistamolla.
Kirjallisuudesta haettiin tietoa suola- ja entsyymipitoisuuksien sekä voimakkaiden laadun vaihteluiden merkityksestä puhdistusprosessille.
Rinnakkaissaostusta ja flotaatiota käsiteltiin pääpiirteittäin.

Jäteveden soveltuvuutta biologiseen puhdistukseen tutkittiin määrittämällä biohajoavan COD:n osuuden jäteveden kokonais-COD:sta.
Suurin osa COD:sta on biohajoavaa, ja jätevesi soveltuu hyvin biologiseen puhdistukseen.
Ravinteiden riittävyyttä biologisessa prosessissa tutkittiin laskemalla jäteveden sisältämien ravinteiden suhteita, määrittämällä lietteestä alkuainepitoisuuksia sekä ravinteiden lisäyksellä panoskokeissa.
Perusravinteita, typpeä ja fosforia, jätevedessä on tarpeeksi, mutta eräiden hivenaineiden puute saattaa rajoittaa mikrobien kasvua.

Rinnakkaissaostuksen tehostamiseksi tutkittiin kahden kemikaalin, ferri- ja ferrosulfaatin, soveltuvuutta sekä laitosmittakaavassa rinnakkaisajoina että laboratoriossa panostestein.
Myös kemikaaliannostuksen radikaalia vähentämistä tutkittiin.
Rautasuoloista kumpikaan ei osoittautunut toista paremmaksi.
Rinnakkaissaostuksessa voidaan käyttää jopa puolta aikaisemmasta kemikaaliannostuksesta, jos tehtailta saadaan tieto syntyvistä jätevesistä ja niiden laadusta etukäteen.
Kationisen polymeerin käyttöä laskeutumisen apuna tutkittiin astiakokein, laitosmittakaavassa ja panostestein.
Polymeerillä oli selkeyttävä vaikutus suurella virtaamalla, kun ilman polymeerin syöttöä väliselkeytetyn jäteveden kiintoainepitoisuus olisi kohonnut voimakkaasti.
Flotaation tehostamiseksi tulkittiin kahta saostuskemikaalia (ferrisulfaatti ja Finnferri), kationista ja anionista polymeeriä sekä saostus-pH:n vaikutusta kiintoainevähenemään sekä astiakokein että täysmittakaavassa.
Jälkisaostuksen optimi-pH oli 6,0, saostuskemikaalien tai polymeerien välillä ei ollut selkeää eroa.
ED:1997-05-15
INSSI record number: 12147
+ add basket
« previous | next »
INSSI