search query: @keyword reologia / total: 26
reference: 15 / 26
« previous | next »
Author:Helin, Mikko
Title:Interaction of thickeners with pigments in paper coating colors
Paksuntajien vuorovaikutus pigmenttien kanssa paperin päällystyspastassa
Publication type:Master's thesis
Publication year:2008
Pages:112 s. + liitt. 22      Language:   eng
Department/School:Puunjalostustekniikan laitos
Main subject:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Supervisor:Paltakari, Jouni
Instructor:Seyffer, Hermann
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  995   | Archive
Keywords:coating color
thickener
pigment
adsorption
rheology
viscosity
water retention
CMC
ASE
HASE
HEUR
päällystyspasta
paksuntaja
pigmentti
adsorptio
reologia
viskositeetti
vesiretentio
CMC
ASE
HASE
HEUR
Abstract (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia paksuntajien ja pigmenttien vuorovaikutusta sekä näiden vuorovaikutuksien suhdetta paperin päällystyspastan reologisiin ominaisuuksiin ja vesiretentioon.
Tutkitut paksuntajat tai paksuntajaluokat olivat karboksimetyyliselluloosa (CMC), alkalipaksunevat emulsiot (ASE), hydrofobisesti modifioidut alkalipaksunevat emulsiot (HASE) ja hydrofobisesti modifioidut uretaanipohjaiset emulsiot (HEUR).
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta yleisintä pigmenttiä, eli jauhettua kalsiumkarbonaattia (GCC) ja kaoliinia.

Kirjallisuustarkastelussa käsiteltiin päällystyspastan virtauskäyttäytymistä teräpäällystyksessä, pastan komponentteja ja paksuntajien toimintaa pastassa.
Kirjallisuuden mukaan kaikki tässä työssä tutkitut paksuntajat adsorboituvat pigmentteihin.
Paksuntajien on havaittu adsorboituvan voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin.
Adsorption kasvaessa pigmenttipartikkelien silloittumisen on oletettu kasvavan.

Silloittamisen on arveltu olevan kaikkien tutkittujen paksuntajien paksuntamismekanismi.
CMC:lle on ehdotettu muitakin mekanismeja.
Päällystyspastan vesiretention on havaittu riippuvan paperin pintaan muodostuvan immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä, pastan vesifaasin viskositeetista sekä paksuntajan konsentraatiosta ja hydrofiilisuudesta.

Paksuntajien adsorptio pigmentteihin määritettiin ultrasentrifugin, kenttävirtausfraktioinnin (FFF) ja kokoekskluusiokromatografian (SEC) avulla.
Kaikki tutkitut paksuntajat adsorboituivat voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin.
ASE- ja HASE-paksuntajien korkean moolimassan jakeet adsorboituivat hanakimmin.
Dispergointiaineiden ei havaittu desorboituvan paksuntajien adsorboituessa.

Adsorption ja reologisten ominaisuuksien määritysten perusteella HASE-paksuntajan todettiin muodostavan hanakammin rakenteita kaoliinin kuin jauhetun kalsiumkarbonaatin kanssa.
Pigmenttien silloittamisesta ei sen sijaan löydetty selviä todisteita CMC:n ja ASE-paksuntajien tapauksissa.
Niiden paksuntamismekanismit vaikuttivat kuitenkin perustuvan vuorovaikutukseen pigmenttien kanssa.

Päällystyspastan vesiretention havaittiin riippuvan vesifaasin viskositeetista, paksuntajan konsentraatiosta ja immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä.
Paksuntajan adsorptio pigmenttiin voi vaikuttaa vesifaasin viskositeettiin ja immobilisoituneen kerroksen tiheyteen.
ED:2008-03-25
INSSI record number: 35431
+ add basket
« previous | next »
INSSI