search query: @instructor Hero, Heikki / total: 3
reference: 2 / 3
Author: | Johansson, Johanna |
Title: | Analysering av ammonium- och nitratkväve i handelsgödsel |
Ammonium- ja nitraattitypen analysointi lannoitteista | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | 118 s. + liitt. 32 Language: swe |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Epäorgaaninen kemia (Kem-35) |
Supervisor: | Niinistö, Lauri |
Instructor: | Hero, Heikki |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 5062 | Archive |
Abstract (fin): | Työn tarkoituksena oli verrata Kemira Agro Oy:n laadunohjauksessa ja -valmistuksessa käytettyjä ammonium- ja nitraattitypen analysointimenetelmiä ETY-direktiivin 77/535/EEC L213 mukaisiin menetelmiin. Ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet määriteltiin kolmesta eri lannoitelajikkeesta, jonka jälkeen tulokset käsiteltiin tilastollisesti SYSTAT varianssianalyysiohjelmalla. Työn kirjallisuusosuudessa käsiteltiin lannoitteiden typpianalytiikassa käytettyjä rnenetelmiä. Lisäksi käsiteltiin Iyhyesti lannoitetypen tarvetta, eri typpilannoitteita, nitrofosfaattien valmistusmenetelmiä sekä lannoitetypen ympäristövaikutuksia. Kemiran menetelmässä lannoitenäytteiden ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet määritettiin spektrofotometrisesti jatkuvatoimisella autoanalysaattorilla. ETY-direktiivin mukaisesti ammoniumtyppipitoisuudet määriteltiin happoliuotetuista näytteistä Kjeldahl-menetelmällä tislaamalla ja titraamalla näytteen sisältämä ammoniakki. Nitraattitypen määrityksessä näyte pelkistettiin ennen tislausta Devardan seoksella, jolloin analyysitulokseksi saatiin kokonaistyppipitoisuus. Nitraattityppi laskettiin kokonais- ja ammoniumtypen erotuksesta. Lannoitteiden ammonium- ja nitraattityppipitoisuudet määritettiin spektrofotometrisesti ja Kjeldahl-menetelmällä sekä veteen että happoon liuotetuista näytteistä liuotus- ja määritysmenetelmien vaikutuksien vertailemiseksi. Sekä liuotus- että määritysmenetelmät poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Spektrofotometrisellä menetelmällä saatiin merkitsevästi korkeampia ammoniumpitoisuuksia vesiliuoksista ja merkitsevästi korkeampia nitraattipitoisuuksia happoliuoksista. Kjeldahl-menetelmän ammoniumtyppimäärityksessä liuotustapa ei ollut tilastollisesti merkitsevä kuten nitraattitypen määrityksessä. Eri lannoitteiden välillä oli kuitenkin huomattavia eroja. Spektrofotometrisen määritysmenetelmän tulosten hajonnat olivat pieniä. Menetelmän uusittavuus oli kuitenkin kehnohko, sillä useat rinnakkaiset analyysisarjat poikkesivat toisistaan. ETY-menetelmässä tulosten hajonnat olivat suhteellisen suuret. Kemiran menetelmän etuja ovat nopea ja helppo analysointi sekä tulosten pieni hajonta. ETY-menetelmän sijaan kannattaa jatkossakin käyttää spektrofotometristä menetelmää kunhan analyysiolosuhteet muokataan siten, että oikea tulostaso saavutetaan. |
ED: | 1998-10-09 |
INSSI record number: 13560
+ add basket
INSSI