search query: @keyword correlations / total: 3
reference: 3 / 3
« previous | next »
Author: | Peltomäki, Matti |
Title: | Correlations and clustering in bipartite graphs |
Korrelaatiot ja klusteroituminen kaksiosioisissa graafeissa | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2005 |
Pages: | 61 Language: eng |
Department/School: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Main subject: | Fysiikka (laskennallinen fysiikka) (Tfy-105) |
Supervisor: | Nieminen, Risto |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TF80 | Archive |
Keywords: | complex networks preferential attachment correlations monimutkaiset verkostot etuileva liittyminen astelukukorrelaatiot |
Abstract (fin): | Sosiaalisia yhteistyöverkostoja mallinnetaan usein kaksiosioisina graafeina, joissa on kahdentyyppisiä solmuja siten, että kahden solmun välillä voi olla kaari vain, jos ne ovat eri tyyppiä. Esimerkkinä on tiedemies-artikkeli-verkosto, jossa tiedemies on linkitetty artikkeliin, jos hän on yksi sen kirjoittajista. Yleensä tutkitaan yksimoodiprojektiota tiedemiehille, joka on graafi, jonka solmuina ovat tiedemiehet, ja kahden solmun välillä on kaari, jos heillä on yhteinen artikkeli. Lähinaapuriastelukukorrelaatioita voi tutkia laskemalla korrelaatiokertoimen, keskimääräisen lähinaapuriasteluvun (KLNA) solmun asteluvun k funktiona tai lähinaapuriastelukujen yhteisjakauman P(k, k'). Positiiviset korrelaatiot ovat tyypillisiä sosiaalisille verkostoille. Tunnettu kokeellinen havainto, että KLNA skaalautuu k:n potenssina, vahvistettiin tässä diplomityössä. Staattisesta kaksiosioisesta verkostomallista, nk. konfiguraatiomallista, tehtiin analyyttisiä ja numeerisia laskuja. Niistä todettiin, että vaikka astelukujakaumat voidaan selittää tällä mallilla hyvin, vain häviävän pieniä korrelaatioita saadaan aikaan. Parempia tuloksia saadaan kasvavien verkostojen malleilla, joissa uudet solmut liittyvät verkkoon annetun liittymissäännön mukaan. Yhden tällaisen esittelivät Ramasco, Dorogovtsev ja Pastor-Satorras vuonna 2004. Heidän mallissaan käytetään lineaarista etuilevan liittymisen (EL) sääntöä. Se ei kuitenkaan kykene toistamaan KLNA:n skaalautumista. Tässä diplomityössä esiteltiin samankaltainen malli, jossa käytetään alilineaarista EL-sääntöä. Tätä tukevat kokeelliset EL-säännön mittaukset, joissa havaitaan alilineaarinen potenssilaki, ja havainto, että astelukujakauma on usein venytettyä eksponentiaalista muotoa, joka teoreettisesti aiheutuu alilineaarisesta EL-säännöstä, kun taas lineaarinen sääntö johtaa potenssilakiseen astelukujakaumaan. Esitellyllä mallilla saadaan selitettyä astelukujakauma hyvin ja KLNA skaalautuu potenssilakina. Eksponentti on kuitenkin eri (0,15) kuin kokeellisesti mitattu (0,3). Tästä pääteltiin, että alilineaarisuus on kasvumallin olennainen osa, mutta malli ei silti selitä kaikkea. Mahdollinen toinen relevantti ominaisuus voisi olla tiedemiesten jako tutkimusryhmiin. Myös EL-säännön alilineaarisuuden alkuperä on mielenkiintoinen jatkotutkimuksen kohde. |
ED: | 2005-05-04 |
INSSI record number: 28755
+ add basket
« previous | next »
INSSI