search query: @keyword base paper / total: 3
results-list
reference: 2 / 3
« previous | next »
Author:Nylén, Otto
Title:The effect of base parameters on convertibility and final product quality
Publication type:Master's thesis
Publication year:2013
Pages:118 + [6]      Language:   eng
Department/School:Puunjalostustekniikan laitos
Main subject:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Supervisor:Paltakari, Jouni
Instructor:Schildt, Valtteri ; Kaikkonen, Outi
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto  2289   | Archive
Keywords:converting
convertibility
product quality
base paper
embossing
jalostus
jalostettavuus
lopputuotteen laatu
raakapaperi
embossaus
Abstract (eng): The target of this thesis was to find out the connection between tissue base paper properties and quality of the end product and to study which characteristics of base paper define its convertibility.
Basis for more detailed research was laid in the literature study, in which the most important properties, concept of convertibility and the behaviour of base paper in most critical converting operations were discussed.
The influences of base paper manufacturing processes on the properties of base paper were also reviewed to form comprehensive knowledge on how the properties can be affected.
Especially fibre raw material, refining and creping were found to have major importance on base paper characteristics.

Convertibility was defined through run ability and achievement of the desired level of quality enhancement to provide adequate final product quality.
Embossing was recognised as the most important unit process of converting, and the study concentrated on the embossing response of base paper.
Embossing exerts tensile, shear and compressive stresses on fibre network, which responds to the stresses with deformations that cause the increase in thickness and softness but decrease strength properties.
Earlier studies demonstrated high importance of base paper strain-at break and thickness for embossing behaviour.
Basically in-plane tensile properties, specifically elastic modulus, strain-at-break and yield strain, and occurrence of plastic deformations define much of the embossing response of base paper.
It was hypothesised that crepe structure, moisture content as well as machine-directional and cross-directional components of strength and strain have an impact on embossing behaviour.

From the basis of literature study base paper crepe density and MD/CD strength ratio were selected for closer examination in the experimental part.
The objective of the experimental part was to study the effect of these properties on converting response, run ability and final product quality.
The experimental method included paper machine trials, converting trials and laboratory tests.
The experimental study was performed with toilet tissue paper.
The findings of the experimental study suggest that wider creping blade cutting angle gives denser and finer crepe, providing base paper with higher softness, but lower thickness.
On the other hand thickness increase in embossing was higher with denser crepe, which totally compensated the thickness decrease in base paper. 1mportantIy, base paper thickness as such was found to have minor importance for final product thickness, suggesting that the ability of base paper to gain thickness in embossing is more important.
It was concluded that product softness is mostly defined by base paper softness, although improvements in base paper softness did not result in as high differences in product softness.
Trials with MD/CD showed indications of potentially higher burst strength, but due to high variation and inconsistent results, the relationship could not be verified.
Converting trials and laboratory tests did not give grounds expecting better run ability with higher MD/CD ratio.
In comparison with the effect of converting line settings, base paper parameters seemed to have higher impact on thickness, softness and tensile strength of final product.
Abstract (fin): Diplomityön tavoitteena oli tutkia pehmopaperituotteiden laadun ja raakapaperin välistä yhteyttä sekä selvittää mitkä raakapaperin ominaisuudet määrittävät sen jalostettavuuden.
Kirjallisuuskatsaus oli perusta tarkemmalle kokeelliselle tutkimukselle ja sen keskeisimpinä teemoina oli pehmopaperituotteiden tärkeimpien ominaisuuksien ja jalostettavuuden käsitteen määrittely sekä raakapaperin käyttäytyminen keskeisimmissä jalostusprosesseissa.
Kirjallisuusosa käsitteli myös raakapaperin valmistusprosessien vaikutusta sen eri ominaisuuksiin.
Erityisesti kuituraaka-aine, jauhatus sekä kreppaus osoittautuivat hyvin merkittäviksi osaprosesseiksi raakapaperin laadun kannalta.

Jalostettavuus märiteltiin ajettavuuden sekä ennalta määrättyjen laadullisten tavoitteiden saavuttamisen kautta.
Embossauksen katsottiin olevan tärkein jalostusprosessi ja jalostuksen osalta tutkimus keskittyi tarkastelemaan raakapaperin käyttäytymistä embossauksessa ja embossausvastetta.
Embossauksessa paperi altistuu veto-, leikkaus- ja puristusvoimille, jotka aiheuttavat kuituverkostossa muodonmuutoksia, joiden seurauksena paperin paksuus ja pehmeys kasvavat, mutta lujuustaso heikkenee.
Aiemmat tutkimukset ovat todistaneet raakapaperin paksuuden ja murtovenymän olevan keskeisiä parametreja embossausvasteen kannalta.
Lähtökohtaisesti tason suuntaiset veto-ominaisuudet, erityisesti kimmokerroin, murtovenymä ja myötövenymä, sekä plastisten muodonmuutosten ilmeneminen määrittävät laajalti paperin käyttäytymisen embossauksessa.
Oletettavasti raakapaperin krepin rakenne, kosteuspitoisuus sekä kone-ja poikkisuuntaiset lujuus-ja venymäkomponentit vaikuttavat embossauskäyttäytymiseen.

Kirjallisuustutkimuksen pohjalta raakaparin krepin tiheys sekä MD/CD-lujuussuhde valittiin tarkempaan tutkimukseen kokeellisessa osassa.
Kokeellisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden raakapaperin ominaisuuksien vaikutusta jalostusvasteeseen, ajettavuuteen ja lopputuotteen laatuun.
Tutkimusmenetelmä koostui koeajoista paperikoneella, jalostuskoneella sekä laboratoriokokeista.
Tutkimus suoritettiin toilettipaperilla.

Kokeellisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että laajempi kreppausterän leikkuukulma tuottaa tiiviimpää ja pienempää kreppiä raakapaperiin.
Krepin pienentyessä raakapaperin pehmeys kasvaa, mutta paksuus alenee.
Toisaalta jalostuskoeajot näyttivät, että tiheämpi kreppi mahdollistaa suuremman paksuuden lisäyksen embossauksessa, mikä kompensoi raakapaperin alhaisemman paksuuden täysin.
Huomionarvoista oli, että raakapaperin paksuudella sinällään näytti olevan oletettua vah1l.isempi merkitys lopputuotteen paksuuden kannalta.
Sen sijaan embossauksessa aikaansaatu paksuuden lisäys vaikutti olevan tärkeässä osassa lopputuotteen paksuuden kannalta.
Tulokset viittasivat myös siihen että, raakapaperin pehmeys määrää pitkälti lopputuotteen pehmeyden.
Kuitenkin saavutetut erot lopputuotteen pehmeydessä olivat vaatimattomampia kuin raakapaperin pehmeydessä.
Koeajojen perusteella on mahdollista, että alhaisempi MD/CD-suhde antaa paremman puhkaisulujuuden lopputuotteelle, mutta suuren vaihtelun vuoksi yhteyttä ei voitu aukottomasti vahvistaa.
Jalostuskoeajot ja laboratoriokokeet Eevat antaneet aihetta olettaa, että MD/CD-suhteella olisi huomattavaa vaikutusta ajettavuuteen.
Vertailussa jalostuslinjan ajoparametrien vaikutukseen, raakapaperin ominaisuuksilla oli huomattava merkitys lopputuotteen paksuuteen, pehmeyteen ja vetolujuuteen.
ED:2013-05-20
INSSI record number: 46162
+ add basket
« previous | next »
INSSI