search query: @supervisor Korpela, Timo / total: 35
reference: 1 / 35
« previous | next »
Author: | Anttila, Juha |
Title: | Energian käyttö Suomessa pitkällä aikavälillä |
Long term energy consumption in Finland | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1997 |
Pages: | 97 Language: fin |
Department/School: | Konetekniikan osasto |
Main subject: | Energiatalous ja voimalaitosoppi (Ene-59) |
Supervisor: | Korpela, Timo |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | KO; P1 Ark KO80 | Archive |
Keywords: | energian käyttö Suomessa aikaväli estimaattori energiatilastot energy consumption time period Energy Statistics estimator |
Abstract (fin): | Työn aikajänne on ollut pääasiassa 1960 - 1995. Siihen kuului kaksi öljykriisiä ja yksi taloudellinen lama sekä energialähteiden keskinäisten osuuksien voimakas vaihtuminen. Tilastoina on käytetty Tilastokeskuksen tuottamia virallisia tilastoja. Ainoastaan joitain pieniä selkeitä virheitä on korjattu. Tavallisen selitysasteen rinnalla on käytetty määrittelykerrointa, joka on muokattu suhteellisen virheen osoittava tunnusluku. Estimaattorin funktion valitseminen on mielenkiintoista, koska ei ole olemassa tieteellisen täsmällistä tapaa tai perustetta, miksi joku funktio on hyvä ja toinen taas ei. Pitäytyminen yhteen funktiotyyppiin, saattaa johtaa harhaan. Yleisvaikutelma potenssipohjaisista funktioista on epävakaus; lineaariset funktiot käyttäytyvät yllättävissäkin tilanteissa yleensä rauhallisesti ja johdonmukaisesti. Työssä oli tarkastelun alla tilanteita, joissa muutokset olivat niin voimakkaita, että tarkasteltava väli on jaettava osiin. Tämä tuntuu epätäsmälliseltä menettelyltä. Hintajoustoteoria, jonka perusidea on: tuotteen kallistuessa sen käyttö vähenee suhteessa hinnannousuun ja korvaavien tuotteiden saatavuuteen, pätee energiasektorilla ainoastaan pienillä hinnan muutoksilla ja lyhyillä aikaväleillä. Tarkoitus on selvittää päälinjoja Suomen energian käytössä suhteessa pitkään aikaväliin. Päälinjoja edustaa selkeimmin kokonaisprimaarienergia ja kokonaissähkönkäyttö, joissa molemmissa tulee selvästi esille se, että kun aikaväli pitenee, niin vuosiluvusta tulee tärkein muuttuja. Kokonaisprimaarienergialle on paras estimaattori luonnollinen logaritmi vuosiluku-1938:sta. Ero toisen asteen polynomiin on niin pieni, ettei näiden laskujen avulla voi tukea mitään teoriaa kokonaisenergian laskusta tai noususta. Tosin toisen asteen polynomi, jonka pohjana oli vuodet 1960-1985, tukee ajatusta kokonaisenergian käytön jatkuvasta noususta. Kokonaissähkönkäyttö, tulee ilman epäilystä kasvamaan ja se kasvaa huomattavasti voimakkaammin kuin kokonaisprimaarienergia. |
ED: | 1997-10-03 |
INSSI record number: 12493
+ add basket
« previous | next »
INSSI