search query: @keyword pinta-aktiivinen aine / total: 4
reference: 3 / 4
« previous | next »
Author:Hakola, Liisa
Title:Mustekoostumuksen vaikutus inkjet-tulostusjälkeen
Effect of ink composition on the inkjet print quality
Publication type:Master's thesis
Publication year:2002
Pages:97      Language:   fin
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Graafinen tekniikka   (AS-75)
Supervisor:Oittinen, Pirkko
Instructor:Vikman, Katri
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark T80     | Archive
Keywords:inkjet
ink
composition
colorfulness
dye colorant
pikment dispersion
carrying phase
solvent
surfactant
evaporation
light fastness
rub fastness
halftone dot
penetration
hydrogen bond
ionic bond
inkjet
muste
mustekoostumus
värillisyys
liukoinen väriaine
pigmenttidispersio
kantofaasi
liuotin
pinta-aktiivinen aine
valonkesto
vedenkesto
hankauskesto
rasteripisto
penetraatio
vetysidos
ionisidos
Abstract (fin):Tämä diplomityö tarkastelee inkjet-musteen koostumuksen ja paperi-muste -vuorovaikutusten vaikutusta tulostusjäljen laatuun.
Inkjet-tulosteen laatuun voidaan vaikuttaa mustekoostumusta, paperia ja tulostinpään rakennetta muokkaamalla sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia parantamalla.
Tulostusjäljen kesto-ominaisuuksien kannalta musteen ja paperin väliset vuorovaikutukset ovat tärkeimmässä asemassa.
Tärkeimmät näistä vuorovaikutuksista ovat musteen penetraatio paperin sisään sekä kemialliset sidokset väriaineen ja paperin välillä.
Musteen osalta tulostusjäljen kesto- ja muita ominaisuuksia voidaan parantaa kantofaasin koostumusta muokkaamalla ja väriainevalinnalla.
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää pystytäänkö tulostusjäljen kesto-ominaisuuksia parantamaan oleellisesti pelkän musteen ominaisuuksia muokkaamalla.

Tutkittuja kesto-ominaisuuksia olivat valon-, veden- ja hankauskesto.
Lisäksi tutkittiin mustekoostumuksen vaikutusta tulosteen ulkonäköön.
Mustekoostumukseen vaikutettiin väriainevalinnalla, orgaanisilla apuliuottimilla ja niiden määrillä sekä pinta-aktiivisilla aineilla.
Musteita oli sekä liukoisia että pigmenttejä.
Tulosteiden valonkestoa tutkittiin altistamalla näytteitä 100 tunnin ajan valolle, josta oli poistettu UV-alueen lyhyet aallonpituudet.
Vedenkestoa tutkittiin upottamalla tulostenäytteet ionivaihdettuun veteen 5 minuutin ajaksi.
Valon- ja vedenkestotestien jälkeen määritettiin värikenttien väri- ja densiteettierot.
Hankauskesto määritettiin vain pigmenttimusteille hankaavaan pintaan siirtyneen värimäärän optisena densiteettinä.

Kokeiden perusteella liukoisten musteiden valonkestoon voitiin vaikuttaa ennen kaikkea musteen liuotinkoostumuksella.
Vesi osoittautui parhaaksi liuottimeksi, koska orgaaninen liuotin ilmeisesti esti väriaineen aggregoitumista ja haihdutti väriainetta katalyyttisesti.
Kun liuottimena käytettiin glykolia, sen etyleeniryhmien määrä oli pidettävä pienenä, jotta väriaineen aggregoituminen ei häiriintyisi.
Paperin hydrofiilisyys paransi valonkestoa ilmeisesti siksi, että tällöin vesipohjaisen musteen penetraatio helpottui.
Liukoisten musteiden vedenkesto näytti riippuvan pääasiassa väriaineesta, liuotinkoostumuksesta ja paperin päällystekoostumuksesta.
Orgaaninen liuotin ilmeisesti paransi musteen penetraatiota, jolloin veden oli vaikeampi liuottaa väriainetta.
Glykolista tulee hydrofobisempaa etyleeniryhmien määrän kasvaessa.
Tällöin liuottimen joukossa oleva väriaine kesti paremmin veden liuottavaa vaikutusta.
Vedenkestoon vaikutti myös musteen ja paperin väliset sidokset, jotka todennäköisesti olivat vahvempia, kun käytettiin kationista paperia.
Anionisilla papereilla vedenkestoon vaikutettiin ilmeisesti lähinnä penetraation avulla.

Pigmenttimusteiden kesto-ominaisuuksiin vaikutti ennen kaikkea partikkelikoko.
Vedenkeston kannalta partikkelien oli oltava niin pieniä, että ne mahtuivat paperin huokosiin.
Valonkestoon todennäköisesti vaikutti pigmenttidispersion valoa kestävän ulkopinnan suuruus, joka oli suurempi pienemmällä partikkelikoolla.
Lisäksi pienemmän partikkelikoon dispersioissa oli enemmän haalistuvia partikkeleita korvaavia toisia partikkeleita.
Toisaalta hankauskeston kannalta suuremmat partikkelit ilmeisesti pystyivät paremmin pidättämään toisiaan paperin pinnassa.

Diplomityön johtopäätöksenä on, että mustekoostumuksen modifioinnilla ei ole yhtä suurta merkitystä kesto-ominaisuuksien muodostumisessa kuin muste-paperi -vuorovaikutusten parantamisella.
Kuitenkin myös pelkän musteen modifioinnilla voidaan parantaa kesto-ominaisuuksia.
Tärkeimpiä muuttujia tässä suhteessa ovat väriainevalinta sekä käytetyt liuottimet ja niiden määrät.
Kuitenkin olisi tärkeämpää parantaa musteen penetraatiota ja väriaineen sidoksia paperin kanssa, mikä onnistuu sekä mustetta että paperia muokkaamalla.
ED:2002-05-10
INSSI record number: 18542
+ add basket
« previous | next »
INSSI