search query: @instructor Mikkonen, Vesa / total: 4
reference: 3 / 4
Author: | Malmi, Timo |
Title: | Laadun tasaisuus Oy Metsä - Botnia Ab :n Kaskisten tehtaalla |
Uniformity of quality at Metsä-Botnia Ab's Kaskinen plant | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2002 |
Pages: | viii + 110 Language: fin |
Department/School: | Kemian tekniikan osasto |
Main subject: | Prosessien ohjaus ja hallinta (Kem-90) |
Supervisor: | Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa |
Instructor: | Mikkonen, Vesa |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 3680 | Archive |
Abstract (fin): | Tilastolliset monimuuttujamenetelmät tarjoavat mallintamisen avulla mahdollisuuden tutkia suuria datamatriiseja ja luoda monitorointijärjestelmiä prosessin ohjauksen tukijärjestelmiksi. Off- line- mallit kertovat muuttujien välisistä vuorovaikutuksista ja mahdollistavat häiriötilojen muuttujakohtaisen tarkastelun. Tämän diplomityön tarkoituksena oli off- line- mallinnuksen avulla löytää ne keskeiset muuttujat, joiden muutokset kuitulinjalla aiheuttavat vaihtelua sellun vaaleudessa, vetolujuudessa, kimmokertoimessa sekä jauhatusenergian tarpeessa (EOK). Työn kirjallisessa osiossa on tarkasteltu tilastollisia monimuuttujamenetelmää, pääkomponenttianalyysiä (PCA) ja osittaisten neliösummien menetelmää (PLS). Teoreettisen tarkastelun lisäksi on kerrottu menetelmien soveltamismahdollisuuksista prosessitutkimuksen näkökulmasta. Pääkomponenttimenetelmien soveltuvuutta sellun valmistukseen liittyen on kuvattu kolmella esimerkkitapauksella. Työn kokeellisessa osiossa on mallinnettu Kaskisten sellutehtaan kuitulinjaa hakkeen keitosta alkaen valittuihin koivu- ECF- sellun laatusuureisiin vaikuttavien keskeisten muuttujien löytämiseksi ja analysoimiseksi. Vaaleustarkastelu suoritettiin osaprosessikohtaisesti ja jauhatussuuretarkastelu kahdessa osassa SiMo- aktivaattorikemikaalin käytöstä riippuen. PLS- mallien lisäksi jauhatussuureiden kohdalla luotiin diskriminoivia PLS- malleja, joilla pyrittiin havaitsemaan luokkien välistä suurinta eroa synnyttävät muuttujat. Tuntikeskiarvoihin pohjautuneessa vaaleustarkastelussa D/0 ja E/O- vaiheiden vaaleudet mallintuivat suurimman vaihtelunsa myötä parhaiten ja vaaleuteen vaikuttavia keskeisimpiä muuttujia olivat valkaisukemikaaliannokset, pesujen tehokkuus, keiton alkalisuus sekä otsonivaiheen pH- ja virtausvaihtelut. Jauhatussuureiden mittausarvot olivat keräilyeristä saatuja tuloksia 14 kuukauden ajalta. Vetolujuudelle, kimmokertoimelle ja EOK :lle löydettiin lukuisia sekä yhteisiä että erikseen vaikuttavia keskeisiä muuttujia. Vetolujuuden muutoksiin vaikuttivat erityisesti keiton kappa, lajitieto, massan sakeudet, vesiuutteen pH ja VEIL- lauhteen johtokyky. Kimmokertoimen keskeisiä muuttujia olivat keiton kappa, lajitieto, massan sakeudet, viskositeetti ja käytetyn lipeän laatu happidelignifioinnissa. Jauhatusenergian tarpeeseen vaikuttivat voimakkaimmin vesiuutteen pH, lajitieto, pesuvesien johtokyvyt ja happiannoksen suuruus. Työn tuloksiin liittyen happidelignifioinnissa yhdistettiin hapetettu valkolipeä ja ostolipeä käytetyn lipeän laadun tasaamiseksi. Keiton kappatavoitetta on alettu nostamaan koivu- ECF- massan lujuuksien ja saannon parantamiseksi. Pesuvesien laadunvaihteluun suositellaan kiinnittämään enemmän huomiota ja VHL- lauhteen johtokyvyn pitämiseksi alhaisella tasolla haihduttamon pesujaksojen kestot tulisi pyrkiä maksimoimaan. Vesiuutteen pH :n säädöllä voidaan tulosten mukaan vaikuttaa jauhatusenergian tarpeeseen ja siten kaikkiin massan lujuusominaisuuksiin. |
ED: | 2002-10-10 |
INSSI record number: 18998
+ add basket
INSSI