search query: @instructor Mikkonen, Vesa / total: 4
reference: 3 / 4
« previous | next »
Author:Malmi, Timo
Title:Laadun tasaisuus Oy Metsä - Botnia Ab :n Kaskisten tehtaalla
Uniformity of quality at Metsä-Botnia Ab's Kaskinen plant
Publication type:Master's thesis
Publication year:2002
Pages:viii + 110      Language:   fin
Department/School:Kemian tekniikan osasto
Main subject:Prosessien ohjaus ja hallinta   (Kem-90)
Supervisor:Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa
Instructor:Mikkonen, Vesa
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  3680   | Archive
Abstract (fin):Tilastolliset monimuuttujamenetelmät tarjoavat mallintamisen avulla mahdollisuuden tutkia suuria datamatriiseja ja luoda monitorointijärjestelmiä prosessin ohjauksen tukijärjestelmiksi.
Off- line- mallit kertovat muuttujien välisistä vuorovaikutuksista ja mahdollistavat häiriötilojen muuttujakohtaisen tarkastelun.
Tämän diplomityön tarkoituksena oli off- line- mallinnuksen avulla löytää ne keskeiset muuttujat, joiden muutokset kuitulinjalla aiheuttavat vaihtelua sellun vaaleudessa, vetolujuudessa, kimmokertoimessa sekä jauhatusenergian tarpeessa (EOK).

Työn kirjallisessa osiossa on tarkasteltu tilastollisia monimuuttujamenetelmää, pääkomponenttianalyysiä (PCA) ja osittaisten neliösummien menetelmää (PLS).
Teoreettisen tarkastelun lisäksi on kerrottu menetelmien soveltamismahdollisuuksista prosessitutkimuksen näkökulmasta.
Pääkomponenttimenetelmien soveltuvuutta sellun valmistukseen liittyen on kuvattu kolmella esimerkkitapauksella.

Työn kokeellisessa osiossa on mallinnettu Kaskisten sellutehtaan kuitulinjaa hakkeen keitosta alkaen valittuihin koivu- ECF- sellun laatusuureisiin vaikuttavien keskeisten muuttujien löytämiseksi ja analysoimiseksi.
Vaaleustarkastelu suoritettiin osaprosessikohtaisesti ja jauhatussuuretarkastelu kahdessa osassa SiMo- aktivaattorikemikaalin käytöstä riippuen.
PLS- mallien lisäksi jauhatussuureiden kohdalla luotiin diskriminoivia PLS- malleja, joilla pyrittiin havaitsemaan luokkien välistä suurinta eroa synnyttävät muuttujat.

Tuntikeskiarvoihin pohjautuneessa vaaleustarkastelussa D/0 ja E/O- vaiheiden vaaleudet mallintuivat suurimman vaihtelunsa myötä parhaiten ja vaaleuteen vaikuttavia keskeisimpiä muuttujia olivat valkaisukemikaaliannokset, pesujen tehokkuus, keiton alkalisuus sekä otsonivaiheen pH- ja virtausvaihtelut.

Jauhatussuureiden mittausarvot olivat keräilyeristä saatuja tuloksia 14 kuukauden ajalta.
Vetolujuudelle, kimmokertoimelle ja EOK :lle löydettiin lukuisia sekä yhteisiä että erikseen vaikuttavia keskeisiä muuttujia.
Vetolujuuden muutoksiin vaikuttivat erityisesti keiton kappa, lajitieto, massan sakeudet, vesiuutteen pH ja VEIL- lauhteen johtokyky.
Kimmokertoimen keskeisiä muuttujia olivat keiton kappa, lajitieto, massan sakeudet, viskositeetti ja käytetyn lipeän laatu happidelignifioinnissa.
Jauhatusenergian tarpeeseen vaikuttivat voimakkaimmin vesiuutteen pH, lajitieto, pesuvesien johtokyvyt ja happiannoksen suuruus.

Työn tuloksiin liittyen happidelignifioinnissa yhdistettiin hapetettu valkolipeä ja ostolipeä käytetyn lipeän laadun tasaamiseksi.
Keiton kappatavoitetta on alettu nostamaan koivu- ECF- massan lujuuksien ja saannon parantamiseksi.
Pesuvesien laadunvaihteluun suositellaan kiinnittämään enemmän huomiota ja VHL- lauhteen johtokyvyn pitämiseksi alhaisella tasolla haihduttamon pesujaksojen kestot tulisi pyrkiä maksimoimaan.
Vesiuutteen pH :n säädöllä voidaan tulosten mukaan vaikuttaa jauhatusenergian tarpeeseen ja siten kaikkiin massan lujuusominaisuuksiin.
ED:2002-10-10
INSSI record number: 18998
+ add basket
« previous | next »
INSSI