search query: @keyword reject / total: 4
reference: 4 / 4
« previous | next »
Author: | Kykkänen, Antti |
Title: | Havusulfaattimassan laadun kehittäminen asiakkaan tarpeisiin eräässä vuokeittimessä |
Quality development of softwood sulphate pulp for different customers in one continuous digester | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2001 |
Pages: | iv + 117 s. + liitt. 24 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Supervisor: | Tikka, Panu |
Instructor: | Konola, Aimo |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 903 | Archive |
Keywords: | continuous digester impregnation vessel alkali splitting sulphidity reject thickness of chip vuokeitto imeytin alkalijako sulfiditeetti rejekti hakkeen paksuus |
Abstract (fin): | Kirjallisuusosassa tarkasteltiin, minkälaisia havusellun ominaisuuksia erilaiset sellun loppukäyttäjät arvostavat. Tarkasteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ominaisuuksiin sekä raaka-aineen että keittotekijöiden kautta. Lisäksi tarkasteltiin jauhatuksen vaikutusta sellun laatuun sekä pohdittiin muita keinoja, joilla laatuun voidaan vaikuttaa. Kokeellisessa osassa pyrittiin kirjallisen osan havaintojen perusteella tutkimaan tehdaskoesarjan avulla, voidaanko imeyttimen ja keittimen välistä lipeäjakoa muuttamalla vaikuttaa tuotettavan havusellun ominaisuuksiin kaksiastiaisessa hyöry-nestefaasi Kamyr-keittimessä. Ominaisuudet mitattiin pestystä ja jauhetusta puskumassasta. Vakioitujen koemuuttujien lisäksi eri tekijöiden vaikutusta puskumassan laatuun pyrittiin selvittämään prosessidatasta monimuuttuja-analyysin avulla. Raaka-aine vakioitiin. Lipeäjako vaikutti koesarjassa selvästi keiton aikaiseen delignifoitumiseen. Mikäli suuri määrä (55...60 % kokonaisalkaliannoksesta) valkolipeää syötettiin imeytystorniin, saavutettiin puskussa korkeampi kappaluku kuin keitossa, jossa valkolipeää syötettiin imeyttimeen vähemmän (25...30% kokonaisalkaliannoksesta). Tällöin myös rejektin määrä keitossa kasvoi selvästi. Matalammalla valkolipeän annostelulla imeyttimeen sulfiditeetti koko prosessin aikana nousi selvästi. Korkeammalla sulfiditeetilla oli selvä korrelaatio parempien puskumassan lujuusominaisuuksien kanssa. Ylipaksun (paksuus yli 8 mm) hakkeen suhteellisen osuuden kasvaessa puskumassan kappaluku ja rejektimäärä kasvoivat voimakkaasti. Tällöin lisäksi puskumassan repäisylujuus laski. |
ED: | 2003-03-05 |
INSSI record number: 19366
+ add basket
« previous | next »
INSSI