search query: @keyword metamaterial / total: 4
reference: 4 / 4
« previous | next »
Author: | Englund, Matti |
Title: | Tasomaisen dipolihilan ominaiskentät |
Eigenfields in planar dipole arrays | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 67 s. + liitt. 35 Language: fin |
Department/School: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Main subject: | Sähkömagnetiikka (S-96) |
Supervisor: | Viitanen, Ari |
Instructor: | |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 421 | Archive |
Keywords: | array interaction constant metamaterial backward wave dipolihila kytkentätekijä metamateriaali paluuaalto |
Abstract (fin): | Työssä tarkasteltiin periodisen häviöttömän tasomaisen dipolihilan ominaiskenttiä. Dipolihila sijoitettiin zx-koordinaatistoon ja referenssidipolin paikaksi valittiin piste z = 0 ja x = 0. Kaikki hilan dipolit ovat z-akselin suuntaisia. Ominaisarvoyhtälö määritettiin dipolien suuntaiselle etenemiskertoimelle q referenssidipolin kohdalle syntyvän paikallisen summakentän E loc, sekä dipolien polarisoituvuuden a että dipolimomentin p avulla. Dipolimomentit ovat yksikkövektorin uz suuntaisia. Eliminoimalla paikallinen kenttä saadaan ominaisarvoyhtälöksi ab = 1, missä beta on dipolien vuorovaikutusta kuvaava kytkentätekijä. Kytkentätekijän summalausekkeesta erotettiin imaginaari- ja reaaliosa. Imaginaariosalle löydettiin ääretöntä hilaa vastaava analyyttinen muoto piie0d3 I{b ext} ja reaaliosalle saatiin lauseke, jonka funktiot ovat hyvin käyttäytyviä ja nopeasti suppenevia. Reaaliosan kohdalla äärettömistä summalausekkeista ei päästy eroon, mutta kuvaajien käyttäytymisen perusteella piie0d3 R{b..}:ä voidaan pitää äärettömän suuren hilan kytkentätekijänä, sillä kuvaajat eivät muuttuneet, vaikka hilan kokoa kasvatettiin. Kytkentätekijän imaginaariosan lausekkeita oli tarkasteltavana kolme: ba, b. ja bext. B.:n Hankelin funktion sisältävä esitys saatiin ba:n summalausekkeesta Poisson-summauksen ja Fourier-muunnoksen avulla. Kuvaajissa näkyy selvästi rakenteen säteilyalueen ja kentän sitoutumisalueen raja. Säteilyalueella kuvaajien säteilytehon vaihtelu on äärellisen hilan ominaisuuksiin liittyvä ilmiö. Kentän sitoutumisalueella ,b. suppenee ba:ta nopeammin kohti tarkkaa arvoa. Laskennan kannalta b.:n lauseke on siis käyttökelpoisempi. Kaikki uusi informaatio periodisessa hilassa on välillä 0 < qd < pii. Kytkentätekijän reaaliosasta saadaan etenemiskertoimen q taajuusriippuvuus eli dispersiivisyys. Hilassa esiintyy mm. paluuaaltoja ja h/d-suhdetta muuttamalla voidaan dispersiokäyrien muotoon vaikuttaa. Hila voi toimia esim. suodattimena tai erittäin hyvin suuntaavana antennina. Pinnan piie0d3 R{a-1}(kd, qd) arvot ovat tietyllä alueella, jonka ulkopuolella ominaisarvoyhtälöllä ei ole ratkaisua. Dipolien kuormien ansiosta dispersiokäyrät rajoittuvat kapeille taajuusalueille, joiden välissä ei ole kenttää. |
ED: | 2006-02-23 |
INSSI record number: 30654
+ add basket
« previous | next »
INSSI