search query: @keyword kasvihuonepäästöt / total: 4
results-list
reference: 4 / 4
« previous | next »
Author:Nissilä, Olli
Title:Lämpöpumppujen käytön vaikutus sähköntuotantoon ja CO2-päästöihin
The impact of heat pumps use on electricity production and CO2-emissions
Publication type:Master's thesis
Publication year:2007
Pages:90      Language:   fin
Department/School:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Main subject:Ydin- ja energiatekniikka   (Tfy-56)
Supervisor:Lund, Peter
Instructor:Koivula, Petri
Digitized copy: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94844
OEVS:
Digitized archive copy is available in Aaltodoc
Location:P1 Ark TF80     | Archive
Keywords:heat pump
electricity use
consumption profile
emission
lämpöpumppu
sähkönkulutus
pysyvyyskäyrä
kasvihuonepäästöt
Abstract (fin): Lämpöpumppu on laite, joka siirtää energiaa paikasta toiseen.
Sillä voidaan esimerkiksi siirtää maahan, ilmaan tai veteen varastoitunutta auringon säteilyenergiaa rakennusten lämmittämiseen.
Normaalisti lämmityskäytössä lämpöpumppu tuottaa huomattavasti enemmän lämpöä, kuin mitä se kuluttaa sähköä.
Tästä johtuen lämpöpumpun käytöllä on mahdollista pienentää rakennuksen kokonaisenergiankulutusta perinteisiin lämmitysmuotoihin verrattuna.

Lämpöpumpputyypillä ja mitoituksella on suuri merkitys sen sähkönkäyttöön.
Maalämpöpumpuilla voidaan tuottaa lämpöä vuoden ympäri sekä tilojen, että käyttöveden lämmittämiseen.
Maalämpöpumppu mitoitetaan joko kattamaan koko rakennuksen lämmitystehontarve tai vaihtoehtoisesti se mitoitetaan vain osateholle.
Osateholle mitoitettu lämpöpumppu ei voi tuottaa tarpeeksi Lämpöä kylmimpinä aikoina, vaan tarvitaan lisälämmitystä, joka hoidetaan yleensä sähköllä.
Tällöin osateholle mitoitettu maalämpöpumppu lisää sähköntuotannontarvetta suhteellisesti enemmän kylmimpinä aikoina, jolloin sähkönkulutus on muutenkin huipussaan.
Ilmalämpöpumput eivät pysty tuottamaan lämpöä ulkolämpötilan laskiessa tietyn rajan alapuolelle.
Lisäksi ilmalämpöpumppuja ei yleensä käytetä lämpimän käyttöveden valmistamiseen.
Poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä melko tasaisesti läpi vuoden.

Sähköntuotantorakenne Suomessa on monimuotoinen ja tästä johtuen sähkönkäytön päästöjä on vaikea arvioida.
Tässä työssä on tarkasteltu lämpöpumppujen sähkönkäyttöä pysyvyyskäyrien avulla.
Rakennusten energiankulutus on laskettu käyttäen uudistumassa olevaa rakentamismääräyskokoelman osaa D5, jolla saadaan aiempaa tarkemmat laskentatulokset ja paremmat lähtökohdat tarkastella lämpöpumppujen toimintaa.
Lämpöpumppujen päästöjen arviointiin on käytetty aiemmin kehitettyä menetelmää, joka perustuu sähkön tuotantorakenteeseen ja sähkönkulutuksen pysyvyyskäyriin.

Maalämpöpumppu on ainoa lämpöpumpputyyppi, joka merkittävästi vaikuttaa sähkön huipputehontarpeeseen.
Mitä suurempitehoinen on maalämpöpumppu, sitä enemmän se alentaa huipputehontarvetta.
Toisaalta ylimitoitettu laite ei enää alenna huipputehoa.
Energian kokonaiskulutuksen kannalta osateholle mitoitettu maalämpöpumppu on lähes yhtä hyvä ratkaisu kuin täydelle teholle mitoitettu laite.
Tämä tekee osateholle mitoitetusta maalämpöpumpusta kustannustehokkaamman vaihtoehdon täydelle teholle mitoitettuun verrattuna.
Lämpöpumppujen käyttö kokonaisuudessa näyttäisi vähentävän lähinnä yhteistuotantosähkön tarvetta.

Kokonaispäästöjen osalta maalämpöpumput ovat paras vaihtoehto.
Ilmalämpöpumput vähentävät päästöjä jonkin verran, poistoilmalämpöpumput melko vähän.
Tämän hetkinen lämpöpumppujen käyttö Suomessa pienentää kasvihuonepäästöjä suoraan sähkölämmitykseen verrattuna noin 32 %.
Tämä luku on kaikkien lämpöpumpputyyppien yhteisvaikutus.
Maalämpöpumppujen käyttö vähentää päästöjä sähköön verrattuna jopa 60 %, kun taas ilma-ilmalämpöpumpulla jäädään noin 25 %:iin riippuen laitteen tehosta.
Tulevaisuudessa sähköntuotantoon ja päästöihin tulee vaikuttamaan ainakin päästökauppa, uudet ydinvoimalaitokset ja yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat.
ED:2007-10-11
INSSI record number: 34696
+ add basket
« previous | next »
INSSI