search query: @keyword päällystetty hylky / total: 4
reference: 2 / 4
Author: | Hirvonen, Topi |
Title: | Lämpöherkän paperin käyttö uudelleen lämpöherkän paperin pohjapaperin raaka-aineena |
Thermal paper reuse in thermal paper base paper manufacture | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | 82 + (14) Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paltakari, Jouni |
Instructor: | Lähde, Tero |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 17 | Archive |
Keywords: | thermal paper deinking flotation washing coated broke lämpöherkkä paperi siistaaminen flotaatio pesu päällystetty hylky |
Abstract (fin): | Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää, tutkia ja testata tekniikkaa, jonka avulla Jujo Thermal Oy:ssä lämpöherkän paperin valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpöherkkä hylkypaperi voitaisiin käyttää uudelleen lämpöherkän pohjapaperin raaka-aineena. Lämpöherkän paperin haitta-aineiksi määritettiin lämpöherkän päällysteen värinmuodostajat, kehittimet ja herkistäjät. Haitta-aineiden todennäköisimmät haittavaikutukset lämpöherkän pohjapaperin valmistuksessa olivat saostumat ja tahmot sekä lopputuotteen tummuminen ja väripilkut. Aiemmin julkaistua tutkimustietoa pelkän lämpöherkän paperin puhdistuksesta ei ollut saatavissa. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin kirjallisuusosan perusteella kahta puhdistusvaihtoehtoa, pesua ja flotaatiota. Molemmat osaprosessit simuloitiin laboratoriomittakaavassa. Hyperpesun oletettiin vastaavan pesun lisäksi myös painelajittelua. Hyperpesu suoritettiin Bauer McNett -kuitulajittimella ja hyperflotaatio Voith Delta25 laboratorioflotaatiokennolla. Molempien osaprosessien todettiin puhdistavan massaa tehokkaasti. Hyperpesussa värinmuodostajasta rejektoitui noin 85 % (saanto 60 - 65 %). Hyperflotaatiolla ei päästy yhtä hyvään akseptin värinmuodostajan pitoisuuteen, mutta toisaalta päästiin korkeampaan tuhkapitoisuuteen. Hyperpestyllä massalla ei huomattu olevan vaikutusta alle 20 %:n massaosuudella laboratorioarkkien vaaleuteen eikä lujuusominaisuuksiin. Kumpikaan prosessi ei aiheuttanut laboratorioarkeissa väripilkkuja. Lupaavien mittaustulosten perusteella tutkimuksia kannattaa jatkaa tehdasmittaisilla koeajoilla. Koeajot kannattaa aloittaa flotaation testaamisella, koska sen jätevesimäärät ovat selvästi pesua ja painelajittelua pienemmät. Flotaatio ei siten tarvitse rejektilleen erillistä puhdistusta, esimerkiksi mikroflotaatiota. |
ED: | 2007-11-15 |
INSSI record number: 34869
+ add basket
INSSI