search query: @keyword kustannukset / total: 41
reference: 23 / 41
Author: | Pohjalainen, Elina |
Title: | Kaatopaikkojen käytöstä poistamisen ja jälkihoidon teknishallinnollinen viitekehys |
A technical and administrative framework for the closure and after-care of landfills | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2005 |
Pages: | 122 Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Main subject: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Supervisor: | Kiuru, Heikki |
Instructor: | Kukkamäki, Markku |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | closed landfill surface-sealing system environmental load control of emissions costs lopetetut kaatopaikat pintarakenteet ympäristökuormitus kaatopaikkapäästöjen hallinta kustannukset |
Abstract (fin): | Tässä työssä selvitettiin, kuinka tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja on lopetettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) voimaantulon jälkeen. Työn ensisijaisena tarkoituksena oli pohtia, onko määräysten mukainen tiivis pintarakenne toimiva ratkaisu kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi työssä tarkasteltiin kaatopaikkavesien ja - kaasun käsittelymenetelmiä sekä kaatopaikan jälkihoitoaikaa ja lopettamiskustannuksia. Työstä saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevissa kaatopaikkojen lopettamissuunnitelmissa. Työssä tarkasteltiin seitsemää suomalaista kaatopaikkaa, jotka on lopetettu lupaehtojen mukaisesti vuosina 2002 - 2003. Tutkimusaineistoa saatiin alueellisilta ympäristökeskuksilta. Kaatopaikoilta lähtevien vesien määrää ja laatua mitataan 2 - 3 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin. Jotta virtaamaa ja kuormitusta voitaisiin tarkastella luotettavasti, tulisi virtaamia mitata kuukausittain, koska virtaamiin vaikuttavat oleellisesti paikalliset sääolosuhteet. Tämän vuoksi tältä pohjalta esitetyt tulokset ovat vain suuntaa antavia. Typpi on yleensä suurin kuormitustekijä suomalaisilla tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla. Tarkastelun perusteella pintarakenteet pienensivät kaatopaikalta lähtevää virtaamaa sekä typpikuormitusta vesistöön keskimäärin noin 90 % ja paransivat siten pinta- ja pohjavesien laatua kaatopaikkojen lähiympäristöissä. Lopetetulta kaatopaikalta lähti keskimäärin 3 m3/ha/d virtaama ja 0,3 kg/ha/d typpikuorma. Kaatopaikkavedet käsiteltiin tarkastelluilla kaatopaikoilla pääasiassa paikallisesti. Tarkastelun perusteella suoto- ja valumavesien käsittely ei ollut riittävää yli yhdeksän hehtaarin kokoisilla kaatopaikoilla, minkä vuoksi vedet tulisi käsitellä biologisesti kyseisillä kaatopaikoilla. Kaatopaikoilla muodostuvien metaanikaasujen määrät katsottiin hyödyntämisen kannalta liian pieniksi, minkä vuoksi kaasut käsiteltiin kaatopaikkojen pintakerroksissa hapettamalla. Tämä on todettu tehokkaaksi metaanipaastoja vähentäväksi menetelmäksi. Tarkastelun perusteella pintarakennekustannukset voivat vaihdella välillä 9 - 70 /m2 riippuen lähinnä käytetyistä kerrosmateriaaleista Kaatopaikan jälkihoitoaika ja - kustannukset riippuvat päästöjen kestosta. Esimerkiksi typpipäästöjen poistuminen jätetäytöstä kestää hapettomissa olosuhteissa yli 50 vuotta. Tällöin kaatopaikan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin. Aikaisempien tutkimusten perusteella hajoamisprosessia voidaan tehostaa lisäämällä jätetäytön kosteutta. |
ED: | 2005-06-28 |
INSSI record number: 28951
+ add basket
INSSI