search query: @instructor Taskinen, Pekka / total: 42
results-list
reference: 11 / 42
« previous | next »
Author:Moilanen, Noora
Title:Hienokuonan käyttö kevytsoran lisäaineena
Flotation tailings as an additive of raw material of LECA
Publication type:Master's thesis
Publication year:2008
Pages:93 s. + liitt. 25      Language:   fin
Department/School:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Main subject:Pohjarakennus ja maamekaniikka   (Rak-50)
Supervisor:Ravaska, Olli
Instructor:Taskinen, Pekka
Electronic version URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802221588
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto     | Archive
Keywords:fine slag
copper slag
LECA
leaching tests
material properties
hienokuona
kevytsora
liukoisuustestit
materiaaliominaisuudet
Abstract (eng):Fine slag is a waste product of the copper smelting process in Boliden Harjavalta Ltd’s copper smelter. The possibility of using fine slag as an additive of raw material of lightweight expanded clay aggregate (LECA) was investigated in this thesis. In the beginning of this thesis, there is a short description of the copper smelting process and the production of LECA, and of the properties of fine slag and LECA. The laboratory tests are described and the results of the tests are presented and summarised.

In the LECA plant of maxit Ltd. at Kuusankoski fine slag was introduced into the LECA production process in plant test runs. In these test runs different amounts of fine slag were mixed with clay, the main raw material of LECA, and fed into the production process. The amount of heavy fuel oil was reduced in some tests to a half of its normal amount. From the test runs six samples were gathered for laboratory analysis. The amount of fine slag in these samples was 3 %, 5 % or 8 % wet basis. The laboratory analysis investigated the effect of fine slag and reduction of heavy fuel oil on the material, structural and leaching properties of LECA.

At the beginning of the plant test runs, it seemed that the fine slag helped the production process by making the process more stable. However by the end of the test the balancing effect had disappeared. Overall, fine slag did not benefit the process though it did not affect it negatively either.

The laboratory analysis showed that fine slag had only a slight effect in the material properties of LECA. The reduction of heavy fuel oil had a much greater, negative effect on the properties.

It was the leaching properties of the samples containing fine slag, which ultimately determined whether fine slag could be used as an additive. The leachability of the samples was tested mainly with a two-stage batch leaching test. The results of these tests indicated that the leaching of arsenic and molybdenum was more than the allowable limit in all the samples containing fine slag.

According to the material tests, fine slag neither improved nor disimproved the properties of the LECA samples containing fine slag. The leaching results, however, preclude the use of fine slag as an additive of LECA. Fine slag may be used as an additive to LECA only if the structure of fine slag or the production process of LECA can be changed so that leaching is within the allowed limit.
Abstract (fin):Tässä diplomityössä tutkittiin sitä, soveltuuko Boliden Harjavalta Oy:n kuparintuotannon poisteena syntyvä hienokuona kevytsoran lisäaineeksi. Työn alussa on kuvattu lyhyesti kuparin- ja kevytsoratuotannon vaiheet, kerrottu käytettävistä raaka-aineista sekä hienokuonan ja kevytsoran ominaisuuksista. Tämän jälkeen työssä on kuvattu tehdyt laboratoriokokeet ja kerrottu kokeiden tulokset.

Hienokuonaa sisältävää kevytsoraa tuotettiin erilaisilla hienokuonaosuuksilla Maxit Oy Ab:n Kuusankosken kevytsoratehtaalla tehdaskoeajoissa huhti- ja toukokuussa 2008. Tehdaskoe-ajoista kerättiin 6 näytettä, joissa oli joko 3 %, 5 % tai 8 % hienokuonaa raaka-aineseoksen märkäpainosta. Kaikilla hienokuonaosuuksilla tuotettiin kahdenlaista kevytsoraa, toisessa oli normaali määrä saviöljyä ja toisessa noin puolet normaalista määrästä. Näiden näytteiden avulla tutkittiin erilaisilla laboratoriokokeilla hienokuonan lisäämisen, ja toisaalta saviöljyn määrän vähentämisen, vaikutuksia kevytsoran rakenne-, materiaali- ja liukoisuusominaisuuksiin.

Tehdaskoeajoissa kokemukset hienokuonan lisäämisestä prosessiin olivat neutraaleja. Hienokuona vaikutti aluksi tasapainottavan prosessia, mutta vaikutus hävisi koeajojen jatkuessa. Hienokuonan ei kuitenkaan havaittu häiritsevän prosessia. Laboratoriokokeissa hienokuonan ei havaittu merkittävästi parantavan, mutta ei toisaalta huonontavankaan kevytsoran materiaaliominaisuuksia. Saviöljyn määrän laskemisella sitä vastoin oli selvä ominaisuuksia heikentävä vaikutus.

Hienokuonan käyttöä kevytsoran lisäaineena ajatellen liukoisuustestit osoittautuivat ratkaiseviksi. Rakennusmateriaaleille ei ole määritetty omia liukoisuusraja-arvoja, joten tässä diplomityössä kevytsoralle sovellettiin pysyvän jätteen kaatopaikalle määritettyjä raja-arvoja. Hienokuonaa sisältävien kevytsoranäytteiden liukoisuutta tutkittiin pääasiassa kaksivaiheisilla ravistelutesteillä. Näissä testeissä arseenin ja molybdeenin liukoisuudet olivat yli raja-arvon.

Laboratoriokokeiden perusteella hienokuonan merkitys tuotantoprosessiin ja lopputuotteen materiaaliominaisuuksiin on neutraali. Haitta-aineiden liian suuret liukoisuusarvot kuitenkin estävät hienokuonan käytön kevytsoran lisäaineena sellaisenaan. Hienokuonaa voidaan käyttää lisäaineena vain, jos hienokuonan rakennetta tai kevytsoran tuotantoprosessia pystytään muokkaamaan niin, että haitta-aineet sitoutuvat kevytsoraan liukenemattomaan muotoon.
ED:2008-11-07
INSSI record number: 36506
+ add basket
« previous | next »
INSSI