search query: @keyword recycling / total: 45
reference: 30 / 45
Author: | Rekola, Mikko |
Title: | Uusioasfaltti katupäällysteenä |
Use of recycled asphalt as street pavement | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2008 |
Pages: | 100 + (45) Language: fin |
Department/School: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
Degree programme: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma |
Main subject: | Tietekniikka (Yhd-10) |
Supervisor: | Pellinen, Terhi |
Instructor: | Heininen, Pertti |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Keywords: | recycling reclaimed asphalt pavement (RAP) hot mix asphalt recycled asphalt kierrätys asfalttirouhe (RC) asfalttimassan suhteitus uusioasfaltti |
Abstract (fin): | Jätelain määritelmän mukaan käytöstä poistettu asfalttipäällyste pitäisi luokitella jätteeksi, mutta se voidaan nykyään lähes aina käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti uudelleen. Asfaltin kierrätyksestä on muodostunut merkittävä tekijä päällystysalalla Suomessa, ja vaikka uusioasfalttia on valmistettu jo pitkään, on käytöstä poistetun asfaltin käytön tehostamisessa olemassa vielä suuria mahdollisuuksia. Työssä tutkittiin uusioasfaltin valmistusta kuntien katuverkon päällystystöissä. Kuntien ja kaupunkien asfalttiurakoiden luonteesta johtuen on tarkoituksenmukaisinta kierrättää käytöstä poistettua asfalttia asemasekoitteisella uusioasfaltin valmistuksella. Työn tavoitteena oli selvittää käytetyn asfalttirouhepitoisuuden vaikutus päällysteen laatuun. Tutkimuksen kohteeksi valittiin yleisesti katupäällysteenä käytettävä AB 16-päällyste. Tavoitteena oli löytää tälle massalaadulle optimaalinen RC-pitoisuus. Optimaalisena pidettiin suurinta mahdollista RC-pitoisuutta, jolla laatuvaatimukset täyttyivät ja jota asfalttiaseman tekniikalla pystyttiin valmistamaan. Uusioasfaltin käytön taloudellisuutta selvitettiin vertaamalla asfalttirouhetta sisältävien asfalttimassojen hintoja neitseellisistä raaka-aineista valmistetun asfalttimassan hintaan. Tutkimuksen alussa selvitettiin asfalttirouheen sideainepitoisuus ja kiviaineksen rakeisuus. Asfalttirouheesta uutetusta sideaineesta tutkittiin ainoastaan tunkeuma. AB 16-massa suhteutettiin neljällä eri RC-prosentilla, jotka olivat 0, 30, 50 ja 70 prosenttia. Massoille tehtiin tilavuussuhteutukset tiivistämällä koekappaleet Marshall-vasaralla ja massojen tiivistyvyyttä tutkittiin kiertotiivistimellä. Koetieksi valittiin Keravalla sijaitseva Kytömaantie. Asfalttiasemalla valmistetuille massoille tehtiin myös kiertotiivistyskokeet, joiden avulla tutkittiin asfalttiasemalla valmistettujen massojen tiivistyvyyttä verrattuna laboratoriossa valmistettujen massojen tiivistyvyyteen. Koetieltä otettiin poranäytteet, joista tutkittiin päällysteen tiheys, massan maksimitiheys sekä tyhjätila. Poranäytteistä tutkittiin myös päällysteen kulumiskestävyys Prall-kokeella. Päällystelaaduille laskettiin jäykkyysmoduulit Witczak et al.:in ennustemallilla. Tutkimuksessa saatujen tulosten perustella rouheen määrän lisääminen vaikutti joihinkin asfaltin ominaisuuksiin. Päällysteen tyhjätila pieneni RC-pitoisuuden kasvaessa. Prall-testien mukaan RC-pitoisuuden kasvu ei vaikuttanut päällysteen kulumiskestävyyteen. Päällysteelle laskettu jäykkyysmoduuli kasvoi RC-pitoisuuden kasvaessa, mikä saattaa olla merkki päällysteen alttiudesta pakkashalkeilulle. RC 70 -päällyste täytti asetetut laatuvaatimukset, mutta tutkimuksessa ilmeni, että uusiomassaa ei voida valmistaa jatkuvassa tuotannossa näin korkealla RC-pitoisuudella. RC 70-massassa oli asfalttiasemalla tehtyjen kiertotiivistyskokeiden mukaan havaittavissa myös epävarmuustekijöitä. Näiden tekijöiden vuoksi optimaaliseksi RC-pitoisuudeksi valittiin 50 prosenttia. Jatkotutkimuksilla voidaan hakea massalle vielä korkeampaa RC- pitoisuutta, joka todella on kannattavaa, koska niin saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja sekä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. |
ED: | 2008-06-16 |
INSSI record number: 35772
+ add basket
INSSI