search query: @keyword neuroverkko / total: 45
reference: 16 / 45
« previous | next »
Author:Louhi, Mikael
Title:Uppokaariuunin elektrodien hallintamalli
An electrode management model for the submerged arc furnace
Publication type:Master's thesis
Publication year:2007
Pages:123 (+12)      Language:   fin
Department/School:Materiaalitekniikan osasto
Main subject:Prosessien ohjaus ja hallinta   (Kem-90)
Supervisor:Jämsä-Jounela, Sirkka-Liisa
Instructor:Ollila, Janne
Digitized copy: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/95260
OEVS:
Digitized archive copy is available in Aaltodoc
Location:P1 Ark V80     | Archive
Keywords:CSence
electrode
slip
ferrochrome
modeling
monitoring methods
neural networks
PLS
submerged-arc furnace
CSence
elektrodi
käppäys
ferrokromi
mallintaminen
monitorointimenetelmä
neuroverkko
PLS
uppokaariuuni
Abstract (fin): Tekoälyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt teollisprosessien mallintamisessa, ohjauksessa ja optimoinnissa.
Menestyksellisiä sovelluksia on raportoitu lukuisia, erityisesti metallurgisessa teollisuudessa.

Uppokaariuunissa tapahtuvassa ferrokromin sulatusprosessissa esiintyy useita ainefaaseja samanaikaisesti ja reaktioiden täydellinen kartoittaminen on vaikeaa.
Uunin ja elektrodien toiminta onkin jatkuvasti tutkimustyön kohteena ja työkaluina käytetään mm. tekoälyyn perustuvia monitorointimenetelmiä.

Tämän diplomityön kirjallisuusosassa kartoitetaan teollisuudessa käytettäviä monitorointimenetelmiä ja lähemmin tarkastellaan älykkäiden monitorointimenetelmien; asiantuntijajärjestelmien, sumean logiikan ja erityisesti neuroverkkomenetelmien teoriaa ja rakennetta, sekä niiden sovelluksia metalliteollisuudessa.

Kokeellisen osan alussa perehdytään ferrokromin sulatusprosessiin, Söderberg-elektrodien toimintaan ja niihin liittyviin ilmiöihin.
Diplomityön tavoitteena oli luoda käppäämiselle ennustava offline-malli käyttäen CSense-nimistä ohjelmistoa ja neuroverkkomenetelmää.
Mallinnus suoritettiin käyttäen Etelä-Afrikassa sijaitsevalta ferrokromilaitokselta saatua elektrodikohtaista prosessidataa.

Aiemman tutkimustyön ja alan asiantuntijoiden tiedon perusteella elektrodiin liittyvistä ilmiöistä mallin muuttujiksi valittiin elektrodissa kulkeva virta, elektrodin ja panoksen välinen vastus, käppäyslaitteiston hydraulinen paine ja vuorokohtainen käppäysmäärä.
Offline-simulointien tulokset olivat hyviä.
Mallit ennustivat noin 60 - 80% tarkkuudella todellisuudessa suoritetun käppäyksen.
Tulokset luovat hyvän perustan jatkotutkimuksille.
ED:2008-09-30
INSSI record number: 36352
+ add basket
« previous | next »
INSSI