search query: @keyword betoni / total: 46
reference: 37 / 46
Author: | Tikkanen, Johanna |
Title: | Mineraalijauhebetonien optimaalinen rakeisuus ja niiden pumpattavuus |
The optimal gradation of mineral powder concretes and their pumpability | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2008 |
Pages: | 95 + (8) Language: fin |
Department/School: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
Main subject: | Rakennusmateriaalitekniikka (Rak-82) |
Supervisor: | Penttala, Vesa |
Instructor: | Penttala, Vesa |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 1320 | Archive |
Keywords: | concrete mineral powders superplasticisers pumpability betoni mineraalijauheet tehonotkistimet pumpattavuus |
Abstract (fin): | Tutkimuksessa keskityttiin hakemaan hienojakoisten, kemiallisesti inerttien mineraalijauheiden optimaalista rakeisuutta betonikoostumuksissa, sekä tutkittiin pulvereiden vaikutuksia betonin ominaisuuksiin. Mineraalijauheita käytettiin kolmea eri laatua: Kemiön ja Nilsiän kvartsijauheita sekä kalkkikivifilleriä. Betonimassoille oli asetettu tavoitenotkeudeksi noin 500 mm leviämäpöydällä mitattuna, minkä lisäksi notkeutta mitattiin tätä tutkimusta varten valmistetulla modifioidulla MO-laitteella, jonka avulla arvioitiin myös betonien pumpattavuutta. Kolme laboratoriossa ennalta tutkittua betonia valittiin pumppauskokeeseen, jossa koebetonit pumpattiin oikean betonipumppuauton läpi. Koebetoneita valmistettiin kahdenlaisia; vesi/sementti-suhteeltaan referenssibetonin kaltaisia sekä suuremman vesi/sementti-suhteen omaavia, referenssibetonin kanssa samassa lujuusluokassa olevia betoneita. Suurimmassa osassa betoneista sementin määrä oli joko 265 kg/m3 tai 293 kg/m3. Mineraalijauheiden määrät vaihtelivat 0 %:sta 80 %:iin sementin painosta. Tehonotkistimia käytettiin 0 kg/m3 ... 2 kg/m3. Tehonotkistimia kokeiltiin kahta eri laatua. Betonimassojen notkeudet olivat leviämällä mitattuna 400 ... 620 mm. Tutkittujen mineraalijauhebetonien lujuudet vaihtelivat 28,0 MPa:sta 43,7 MPa:iin. Mineraalijauheita käyttämällä betonin puristuslujuus onnistuttiin pitämään samalla tasolla referenssibetonin kanssa 75 kg/m3 pienemmällä sementtimäärällä notkeusominaisuuksien siitä kärsimättä. Pitämällä koebetonin vesi/sementti-suhde yhtä suurena referenssibetonin kanssa, sementtiä voitiin vähentää 47 kg/m3 ja betonin puristuslujuutta kasvattaa maksimissaan 9,5 MPa. Kolmesta betonikoostumuksesta valmistettiin pintahiekoekappaleet, joita tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopin (ESEM) avulla. Huokosrakennetta tutkittaessa, todettiin koebetonien tiiviyksien olevan hiukan parempia ja betonien runkoaineen ja sementtipastan välisten faasirajojen olevan kapeampia, kuin mitä niiden vesi/sementti-suhde antaisi olettaa. Mineraalijauheen esiintymisellä runkoaineen läheisyydessä oli mahdollisesti vaikutusta faasirajan kapeuteen. Mineraalijauhefillereiden vaikutusta betonin rakeisuuteen ja siten sen muokattavuus- ja lujuusominaisuuksiin sekä vedentarpeeseen arvioitiin muodostamalla betonille optimaalisen rakeisuuden alueet. Mineraalijauhemäärän lisäämisen itsessään ei havaittu vaikuttavan betonin lujuuteen tietyn pisteen jälkeen, mutta koebetonien notkeudet paranivat pulvereiden lisäämisen myötä. Jauheita lisäämällä betonien vedentarve pieneni, ts. betoneista tuli jauheiden lisäämisen myötä entistä notkeampia. Lujuutta betoneihin olisi voitu lisätä vähentämällä vesimäärää, notkeuden siitä kärsimättä. |
ED: | 2008-07-02 |
INSSI record number: 35865
+ add basket
INSSI