search query: @instructor Vuorinen, Tapani / total: 5
reference: 5 / 5
« previous | next »
Author: | Österman, Kirsti |
Title: | Automatisoitu menetelmä sulfaattikeiton aikana liukenevien hiilihydraattipolymeerien määrittämiseksi |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | 68 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Puunjalostuksen kemia (Puu-19) |
Supervisor: | Vuorinen, Tapani |
Instructor: | Vuorinen, Tapani |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark P80 | Archive |
Abstract (fin): | Tämä diplomityö liittyy TEKESin hiilihydraattiohjelmaan, jossa selvitetään mm. puun polysakkaridien fysikaalisen käyttäytymisen ja ligniinihiilihydraattikompleksien esiintymisen ja muodostumisen merkitystä ligniinin liukenemista hidastavina tekijöinä. Tämän työn tavoitteena on kehittää sulfaattikeittoliuoksen polysakkarideille selektiivinen määritysmenetelmä ja soveltaa sitä edelleen. Mustalipeän hiilihydraattipitoisuuden määrittämiseen kokeiltiin kahta tapaa. Polysakkarideista muodostuu perjodaattihapetuksessa ja sitä seuraavassa happamassa hydrolyysissä glyoksaalia ja tetroosia tai glyseraldehydiä. Toinen määritysmenetelmistä perustuu glyoksaalin ja 3,4-diaminobentsoehapon kondensoitumistuotteen aiheuttaman absorption spektrofotometriseen mittaukseen (330 nm). Vaihtoehtoinen tapa oli määrittää syntyneiden tetroosin tai glyseraldehydin pitoisuudet neokuproiinitestissä. Se perustuu testissä käytetyn kuparin hapetusluvun muutokseen. Menetelmässä Cu[2+]-ioni pelkistyy Cu[+]-ioniksi. Tämä pelkistyminen havaitaan värinmuutoksesta ja absorbanssilukeman muutoksesta 450 nm:n kohdalla UV:lla. Glyoksaalin ja 3,4-diaminobentsoehapon kondensoitumiseen perustuva menetelmä toimi hyvin koeputkiolosuhteissa, mutta automaattisella virtausanalysaattorilla tämä tapa ei antanut hyväksyttäviä tuloksia. Neokuproiinitesti onnistui malliainekokeissa koeputkioloissa. Virtausanalysaattorilla dekstraanikokeet antoivat luotettavat tulokset. Mustalipeänäytteitä analysoitiin kaksi sarjaa: koivukeitto- ja mäntykeittosarjat. Koivukeiton mustalipeänäytteiden hiilihydraattipitoisuuden määritykset onnistuivat selvästi paremmin kuin mäntykeiton keittoliuosmääritykset. Analysaattorin tulosten tarkkuus kontrolloitiin samoista näytteistä tehdyillä vertailumäärityksillä, jotka suoritettiin kaasukromatografisesti. |
ED: | 1998-05-12 |
INSSI record number: 13164
+ add basket
« previous | next »
INSSI