search query: @keyword tasevastaava / total: 5
reference: 5 / 5
« previous | next »
Author: | Lehikoinen, Pasi |
Title: | Tasesähkön käyttö Suomessa |
Balancing Power in Finland | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2003 |
Pages: | 59 Language: fin |
Department/School: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Main subject: | Sähköverkot (S-18) |
Supervisor: | Lehtonen, Matti |
Instructor: | Päivinen, Reima |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark S80 | Archive |
Keywords: | responsibility for finnish power balance balancinc power regulating power balance service balance provider valtakunnallinen tasevastuu tasesähkö säätösähkö tasepalvelu tasevastaava |
Abstract (fin): | Tämän työn tavoitteena oli tutkia tasepalvelun toimivuutta Suomessa, suomalaisten tasevastaavien tasesähkön käyttöä sekä tasevastaavien osallistumista säätösähkömarkkinoille. Samalla tavoitteena oli luoda analysointityökaluja tasepalvelun käyttöön. Tuntitason tasesähkön käyttöä on tutkittu tasevastaavakohtaisesti taseen poikkeaman itseisarvojen, yli- ja alijäämäisyyden sekä sähkön markkinahinnan ja tasesähkön hintojen vaikutuksen avulla. Fingridin tasevastaaville myymän tasesähkön määrä vuonna 2002 oli 880 GWh, joka oli noin 1 % kyseisen vuoden Suomen sähkön kulutuksesta. Tasevastaavien taseen tuntitason poikkeamien keskimääräinen kuukausikeskiarvo on välillä 8-16 MWh/h. Tasesähköä käytetään eniten talvella, johon syynä on kuormien lisääntyminen sekä lämpötilariippuvien kuormien ennustettavuuden vaikeutuminen. Tasesähkön hinnoittelulla on ohjaava vaikutus tasevastaavien tasesähkön käyttöön. Hinnoittelumalli toimii normaalitilanteissa varsin hyvin, mutta kalliin markkinahinnan aikana tarvittaisiin tehokkaampaa ja nopeampaa keinoa ohjata tasevastaavien tasesähkön käyttöä. Säätösähkömarkkinoita on tutkittu Pohjoismaiden, Suomen ja tasevastaavien tasolla. Säätötarjouksista ja toteutuneista säädöistä on analysoitu kokoa, hintaa, energia- ja lukumääriä. Suurin osa pohjoismaisen järjestelmän säädöistä tilataan Norjasta ja Ruotsista. Suomalaisten tasevastaavien säätötarjousten energiamäärä on kaksinkertaistunut vuosien 2001-2003 välillä. Suomalaisilta tasevastaavilta tilattujen säätöjen määrä vaihtelee viikoittain johtuen pohjoismaisen järjestelmän säätötarpeesta sekä tarjousten hinnoittelusta suhteessa muiden Pohjoismaiden tarjousten hintoihin. |
ED: | 2003-11-11 |
INSSI record number: 20109
+ add basket
« previous | next »
INSSI