search query: @instructor Helaja, Juho / total: 5
reference: 5 / 5
« previous | next »
Author:Salo, Taina
Title:Histidiiniä tunnistavien sinkkikelaattien kehittäminen, synteesi ja tutkimus
Development, synthesis and research of zinc-chelates for histidine recognition
Publication type:Master's thesis
Publication year:2004
Pages:viii + 72 s. + liitt. 22      Language:   fin
Department/School:Kemian tekniikan osasto
Main subject:Orgaaninen kemia   (Kem-4)
Supervisor:Koskinen, Ari
Instructor:Helaja, Juho
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  3189   | Archive
Abstract (fin):Biologiset systeemit, kuten entsyymit, käyttävät anionista tunnistusta hyväkseen sitoessaan substraatin aktiiviseen kohtaansa.
Substraatin koordinoituminen anioniin tapahtuu yleensä ei-kovalenttisten vuorovaikutusten avulla.
Substraatti voi olla kationi, neutraali molekyyli tai esimerkiksi metalli-ioni.
Sinkki-ioni on hyvä vastakationi anionille.
Se on ihmiskehon toiseksi yleisin siirtymämetalli raudan jälkeen.
Sinkki esiintyy kahdenarvoisena ionina muun muassa entsyymien aktiivisissa kohdissa sekä DNA:n ja RNA:n pintaproteiineissa.

Erilaisten sinkkikelaattien syntetisointi ja biologinen mallinnus on tärkeää sinkin moninaisen biologisen roolin vuoksi.
Entsyymien aktiivisia kohtia jäljittelevien kelaattien avulla voidaan kehittää lääkeaineita ja toisaalta hyödyntää entsyymien luonnollisia katalyyttisiä ominaisuuksia kemiallisissa reaktioissa.

Diplomityössä syntetisoitiin uusia sinkkikelaatteja biologista tunnistusta varten.
Kelaatit pohjautuvat di-(2-pikolyyli)amiiniin (Dpa), jonka tiedetään kelatoivan ja muodostavan stabiilin kompleksin sekä sinkin että kuparin kanssa.
Sinkkikompleksoituna Dpa:n on lisäksi osoitettu sitoutuvan selektiivisesti proteiinin pinnassa olevan histidiinitähteen imidatsolin typpiatomeihin.
Dpa-ligandiosaa myös muokattiin vaihtamalla pyridiinirengas joko pyrroliksi tai imidatsoliksi sinkin ionisen kelatoitumisen vuoksi.

Syntetisoitujen kelaattien kykyä kompleksoida sinkki ja muodostuneen kompleksin koordinoitumista edelleen imidatsoliin tutkittiin [1]H NMR mittausten avulla.
Valoa absorboivan molekyylin tapauksessa sinkki-ionin kelatoitumista ja imidatsolin kompleksoitumista monitoroitiin lisäksi UV/vis-spektrometrin avulla.
Uusien kelaattien havaittiin koordinoivan voimakkaasti sekä sinkki-ionin että imidatsolin.
UV/vis mittauksissa havaittiin sinkin kompleksoitumisen muuttavan absorptiohuipun aallonpituutta.

Jatkotutkimuksissa sinkkikelaatteja on tarkoitus hyödyntää proteiinin histidiinialuetta tunnistavana osana makromolekyylissä.
ED:2004-05-04
INSSI record number: 25194
+ add basket
« previous | next »
INSSI