search query: @keyword pulp properties / total: 5
reference: 1 / 5
« previous | next »
Author: | Loimaranta, Lauri |
Title: | Optimal furnish for uncoated mechanical papers in future |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | iii + 117 s. + liitt. 93 Language: eng |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Paperitekniikka (Puu-21) |
Supervisor: | Paltakari, Jouni |
Instructor: | Kovero, Mika |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 663 | Archive |
Keywords: | Juvenile wood mechanical pulping Pinus thinning pulp properties |
Abstract (fin): | Diplomityön tavoitteena oli selvittää teknisesti ja taloudellisesti optimaalinen tapa käyttää puuraaka-aineita, energiaa ja eri massanvalmistusmenetelmiä valmistettaessa päällystämätöntä puupitoista painopaperia. Tutkimus rajattiin tarkastelemaan runsaasti tarjolla olevan ensiharvennusmännyn käytön edellytyksiä kuusta korvaavana raaka-aineena. Mäntykuidun kuusta paksumpi ja vahvempi seinämä vaikeuttaa sen fibrilloitumista, sekä heikentää sen taipuisuutta ja luhistumistaipumusta. Hierrettäessä kuitu irrotetaan kuitumatriisista pitkittäissuuntaisesti kun taas hionnassa irtoaminen tapahtuu tangentiaalisesti. Mäntykuidun kuusta vahvempi ulkoseinämä aiheuttaa suuremman energiantarpeen pitkittäisessä irrottamisessa joka havaitaan 20-30% korkeampana ominaisenergiankulutuksena TMP-prosessissa. Hiokkeen valmistuksessa ei ominaisenergiankulutuksessa ole eroa. Mäntykuitujen heikomman sidostenmuodostuskyvyn johdosta mäntymassojen lujuusominaisuudet ovat 10-30% kuusimassoja alhaisemmat. Ensiharvennusmännyn kuituominaisuudet kuitenkin poikkeavat mekaanisen massanvalmistuksen kannalta edullisesti verrattuna täysikasvuiseen mäntyyn. Kuidun perimetria on lähempänä kuusta, kuidun seinämä on ohuempi ja se sisältää 50% vähemmän pihkaa. Poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisillä tuotantolinjoilla voitaisiin arviolta 30% kuusesta korvata ensiharvennusmännyllä. Kuusi ja ensiharvennusmänty tulisi kuitenkin kuoria erikseen. Laskelmien mukaan lujuusominaisuuksiltaan heikompi ensiharvennusmänty nostaisi armeeraussellun käyttöä kymmenillä prosenteilla paperilajista riippuen. Riippuen ensiharvennusmännyn käyttökohteesta nousisi selluprosentti paperissa 1,5-2,5 yksikköä hiokkeessa käytettynä ja jopa 4-8 yksikköä hierteessä käytettynä. Lisääntynyt armeeraussellun tarve ei kompensoituisi ensiharvennusmännyn halvemmalla raaka-aineen hinnalla, vaan paperinvalmistuksen kustannukset nousisivat. TMP.tä valmistettaessa energian kulutus per tuotettu TMP tonni nousisi. Lisääntynyt sellun osuus paperissa kuitenkin vähentäisi mekaanisen massan osuutta jolloin kokonaisenergiantarve per paperitonni ei juurikaan muuttuisi. Suuret määrät ensiharvennusmäntyä olisi kokonaisuuden kannalta optimaalisinta käyttää sellun valmistuksessa. Pieniä määriä voitaisiin kuitenkin käyttää kustannustehokkaasti hiokkeen raaka-aineena paperilajeille, joilla ei nykyisin tarvitse käyttää armeeraussellua. Tällöin voitaisiin hyödyntää ensiharvennusmassan hyvät optiset ominaisuudet, jotka muutoin hävitään lisääntyneellä sellun osuudella. |
ED: | 2006-03-03 |
INSSI record number: 30688
+ add basket
« previous | next »
INSSI