search query: @keyword imeytys / total: 5
reference: 3 / 5
« previous | next »
Author:Hakokorpi, Tiina
Title:Specifics of larch pulping
Lehtikuusen sulfaattikeitto
Publication type:Master's thesis
Publication year:2007
Pages:82      Language:   eng
Department/School:Puunjalostustekniikan osasto
Main subject:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Supervisor:Dahl, Olli
Instructor:Malkov, Sergey
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark TKK  952   | Archive
Keywords:larch
Larix
impregnation
kraft pulping
chip bed
compaction
yield
viscosity
lehtikuusi
Larix
imeytys
sulfaattikeitto
hakepedin pakkautuminen
saanto
viskositeetti
Abstract (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia lehtikuusen sulfaattikeittoa.
Morfologialtaan lehtikuusi muistuttaa kuusta.
Eri lehtikuusilajien ominaisuuksien ja sellun laadun on todettu eroavan toisistaan hyvin vähän.
Lehtikuusi on tiheämpää ja sen sydänpuu- ja kesäpuupitoisuudet ovat korkeammat mäntyyn ja kuuseen verrattuna.
Lehtikuusen sydänpuu sisältää paljon arabinogalaktaania, joka on vesiliukoinen hemiselluloosa.
Sen johdosta lehtikuusen sydänpuu on pintapuuta tiheämpää, alkalin kulutus suurempi ja saanto on alhaisempi.

Kokeellinen osa koostui laboratoriossa suoritetuista imeytyskokeista, sulfaattikeitoista ja puristuskeitoista, joissa käytettiin tuoretta siperianlehtikuusesta (Larix sibirica) valmistettua tehdashaketta.
Saatuja tuloksia verrattiin männyn ja kuusen kirjallisuudesta löydettyihin arvoihin.
Imeytystutkimus koostui yhdeksästä kokeesta, joissa hakkeita imeytettiin vedellä, jonka lämpötila oli 80 °C.
Osassa kokeista ei käytetty esihöyrytystä lainkaan, osassa taas hakkeita höyrytettiin viiden tai 30 minuutin ajan.
Käytetyt imeytyspaineet olivat yksi, viisi ja kymmenen baria.
Sulfaattikeittojen avulla tutkittiin keittolämpötilan, alkaliannoksen ja neste-puu -suhteen vaikutusta sellun saantoon ja viskositeettiin.
Hakkeita keitettiin H-tekijään 1200 käyttäen 150, 160 ja 170 °C:n lämpötiloja.
Käytetyt tehollisen alkalin annokset olivat 20, 22 ja 24 % puusta NaOH:na ja neste-puu -suhteet olivat 3,5 ja 5,0.
Puristuskeittojen tarkoituksena oli simuloida teollisuuskeittimen olosuhteita ja tutkia, miten lehtikuusihakepatsas käyttäytyy jatkuvat puristuspaineen alla.
Kokeet suoritettiin pakkokiertokeittimellä, jossa oli puristavalla männällä varustettu kansi.
Puristuspaine oli 40 kPa koekeitossa ja 10 kPa varsinaisissa puristuskeitoissa.
Keittolipeän virtausnopeus oli 4,1 mm/s lukuun ottamatta ensimmäisen keiton loppua, jolloin sitä hetkellisesti nostettiin.
H-tekijä oli 1200, keittolämpötila 165 °C ja neste-puu -suhde 5,2.
Käytetyt tehollisen alkalin annokset olivat 18 ja 24 % puusta NaOH:na.

Lehtikuusen penetroitumistehokkuuden todettiin olevan alhaisempi mäntyyn ja kuuseen verrattuna johtuen lehtikuusen korkeammasta sydän- ja kesäpuupitoisuudesta.
Suurin penetraatioaste 97,2 % teoreettisesta maksimista saavutettiin 30 minuutin esihöyrytyksellä ja viiden barin imeytyspaineella.
Kokeiden, joissa käytettiin esihöyrytystä ja viiden tai kymmenen barin imeytyspainetta, väliset erot olivat kuitenkin vähäisiä. 170 °C:n lämpötilassa keitettyjen lehtikuusimassojen saannot olivat noin neljä prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin männyllä ja kuusi prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin kuusella kappaluvussa 30.
Lehtikuusimassojen viskositeetit olivat mänty- ja kuusimassoja korkeammat.
Hakepedin pakkautuminen tapahtui suhteellisen tasaisesti koko puristuskeiton ajan.
Muutokset lipeän virtausnopeudessa vaikuttavat kuitenkin merkittävästi pakkautumiseen etenkin keiton loppuvaiheessa. 40 kPa:n puristuspaine osoittautui liian suureksi ja johti siihen, että hakepeti pakkautui erittäin tiiviiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että optimoimalla esihöyrytys- ja imeytysolosuhteet voidaan saavuttaa riittävä keittolipeän penetroitumistehokkuus lehtikuusihakkeeseen.
Keitto-olosuhteet optimoimalla on mahdollista valmistaa lehtikuusisellua, jonka rejektipitoisuus on alhainen ja viskositeetti korkea.
ED:2007-11-16
INSSI record number: 34870
+ add basket
« previous | next »
INSSI