search query: @supervisor Slunga, Eero / total: 54
reference: 6 / 54
Author: | Pietikäinen, Eijamari |
Title: | Teiden pohjavesisuojauksissa käytettävien maatiivisteiden vedenläpäisevyyden määrittäminen |
Determining of hydraulic conductivity of soil liners used in ground water protection near roads | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1997 |
Pages: | 89 s. + liitt. Language: fin |
Department/School: | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto |
Main subject: | Pohjarakennus ja maamekaniikka (Rak-50) |
Supervisor: | Slunga, Eero |
Instructor: | Immonen, Jorma |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark Aalto | Archive |
Abstract (fin): | Tämä työ liittyy osana Tielaitoksen Geokeskuksen teiden pohjavesisuojausten laadunvalvontamenetelmien kehittämisprojektiin. Projektin tavoitteena on selvittää teiden pohjavesisuojauksissa käytettävien materiaalien ja rakenteiden vedenläpäisevyyksiä ja vedenläpäisevyyden riippuvuutta eri tekijöistä. Samoin tavoitteena on ollut selvittää pohjavedensuojausrakenteiden tiivistekerrosten laadunvalvontaan soveltuvia menetelmiä. Tutkimuksessa on esitelty ja vertailtu kirjallisuudessa esitettyjä vedenläpäisevyyden laboratorio- ja maastomittausmenetelmiä ja arvioitu niiden soveltuvuutta tiivistekerrosten vedenläpäisevyyden määrittämiseen. Kirjallisuuden avulla on selvitetty myös vedenläpäisevyyden arvoon vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuustutkimuksen lisäksi on tehty vedenläpäisevyyskokeita laboratoriossa ja maastossa. Laboratoriossa vedenläpäisevyyskokeita on tehty jäykkäseinäisellä ja pehmeäseinäisellä laitteistolla. Menetelmä on valittu materiaalin rakeisuuden ja oletetun vedenläpäisevyyden perusteella. Laboratoriokokeilla tutkittiin rakeisuuden, tiivistämisen aikaisen vesipitoisuuden ja kokeessa käytetyn gradientin vaikutusta vedenläpäisevyyteen ja kokeiden toistettavuuteen. Maastomittauksia on tehty todelliselle suojauskohteelle rakennetulla koealueella, jossa on tutkittu kahden materiaalin vedenläpäisevyyttä heti rakentamisen jälkeen ja ensimmäisen talven jälkeen. Vedenläpäisevyys maastossa on määritetty putkialenemamittauksella ja kaksirengasinfiltrometrimittauksella. Laboratoriossa määritetyt vedenläpäisevyyskertoimen arvot ovat pienempiä kuin maastossa mitatut arvot. Tämä johtuu sekä määritystavan että olosuhteiden erilaisuudesta: maastossa tiivistekerros ei ole aina täysin vedellä kyllästetty kuten laboratoriossa eikä myöskään aina samassa vesipitoisuudessa tai tiiviydessä. Putkialenemamittauksella ja kaksirengasinfiltrometrillä saatavat tulokset poikkeavat myös jonkin verran toisistaan. Kahdelle materiaalille tehtyjen laboratorio- ja maastomittausten tulosten perusteella laskettuna maastossa mitatut vedenläpäisevyyden arvot olivat noin 0,1 - 40 kertaisia laboratoriotuloksiin verrattuna. Ero johtui ilmeisesti pääasiassa roudan vaikutuksesta. Tutkimuksessa käytetyistä maastomittausmenetelmistä laadunvalvontaan soveltuvampi menetelmä on putkialenemamittaus, joka on kaksirengasinfiltrometrimittausta nopeampi. Kaksirengasinfiltrometrimittausta ei voida käyttää varsinaiseen laadunvalvontaan, mutta se soveltuu tutkimustarkoituksiin ja valmiin rakenteen laadun toteamiseen. |
ED: | 1997-05-14 |
INSSI record number: 12136
+ add basket
INSSI