search query: @keyword particle size / total: 6
reference: 5 / 6
Author: | Koivunen, Jussi |
Title: | Häiriöiden vaikutus retentiopolymeerin toimintaan |
The effect of disturbances on retention polymer response | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2006 |
Pages: | 97 s. + liitt. 36 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Puunjalostuksen kemia (Puu-19) |
Supervisor: | Laine, Janne |
Instructor: | Ahlgren, Jonni |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 401 | Archive |
Keywords: | retention pigment particle size retentio pigmentti partikkelikoko |
Abstract (fin): | Työn tavoitteena oli selvittää laboratoriomittakaavassa eri häiriöiden vaikutusta retentiopolymeerin vasteeseen ja pigmenttien retentioon. Toisaalta työn tavoitteena oli arvioida retention säädön kannalta olennaisia fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä. Retentiopolymeerejä on käytetty paperinvalmistuksessa jo vuosikymmeniä pigmenttien ja hienoaineksen retention parantamiseksi, mutta perusteellinen tieto niiden toimintamekanismeista on edelleen puutteellinen, etenkin dynaamisissa olosuhteissa. Pigmentit ovat haaste paperinvalmistuksen hallinnan kannalta, koska esimerkiksi niiden muoto, tiheys, varaus ja pinnan ominaisuudet vaihtelevat, jolloin pigmentteihin liittyvä luotettava ja tarkka mittaus on hankalaa. Tutkimuksen kokeellinen osa käsitti retentiotestejä (Dynamic Drainage Jar) sekä viiraveden analysointia eri massaseoksilla. Viiravesi erotettiin kahteen faasiin, suodosfaasiin ja sakkafaasiin. Suodosfaasista määritettiin anionisuus ja sakkafaasista partikkelikoko (Galai CIS-100) retentioaineannoksen funktiona. Pigmentteinä käytettiin pääosin kahta partikkelikooltaan erilaista jauhettua kalsiumkarbonaattia. Retentiotesteissä havaittiin, että partikkelikooltaan suurempi karbonaatti retentoitui huomattavasti paremmin kuin pienikokoisempi karbonaatti. Päällystetyn hylyn mukana tulevat pigmentit retentoituivat hyvin, koska hylyn käsittely ei riittänyt irrottamaan pigmenttejä kuitujen pinnoilta. Massasulpun laimennuksissa käytettiin ionivaihdettua vettä tai kirkassuodosta. Kirkassuodoksen käyttö kasvatti tuhkaretentiota, tällöin massasulpun anionisuus ja johtokyky olivat korkeammat. Suolan lisäys kasvatti tuhkaretentiota, samalla havaittiin viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koon kasvu. Fiksatiivin käyttö ennen retentiopolymeerin lisäystä kasvatti tuhkaretentiota, mutta fiksatiiviannoksen korottaminen ei aina kasvattanut viiraveden sakkafaasin partikkeleiden kokoa. Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koko kasvoi lähes lineaarisesti retentioaineannoksen funktiona. Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden tietty koko ei kuitenkaan usein johtanut samaan tuhkaretentioon eri massaseoksilla. Viiraveden suodosfaasin anionisuus laski yleensä jonkin verran retentioaineannoksen funktiona, mutta joissain tapauksissa viiraveden suodoksen anionisuus pysyi lähes vakiona. Viiraveden sakkafaasin partikkelikokomittausten tulosten perusteella pigmenttien retentio perustuu suurelta osin massasulpussa olevien partikkeleiden törmäystaajuuksiin. Pigmenttien partikkelikokojakaumista ne pigmentit, joita oli eniten, retentoituivat tai flokkautuivat todennäköisimmin. |
ED: | 2006-09-29 |
INSSI record number: 32434
+ add basket
INSSI