search query: @keyword washing / total: 6
reference: 2 / 6
Author: | Pikkarainen, Kaisa |
Title: | Kaurasellun valmistuksessa keiton jälkeisten prosessivaiheiden kehittäminen |
Developing the process phases after cooking in pulping of oat hulls | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 2007 |
Pages: | 107 s. + liitt. 7 Language: fin |
Department/School: | Puunjalostustekniikan osasto |
Main subject: | Teollisuuden ympäristötekniikka (Puu-127) |
Supervisor: | Dahl, Olli |
Instructor: | Paltakari, Jouni |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark TKK 585 | Archive |
Keywords: | non wood oat hulls washing fines agrokuitu kauran akana pesu hienoaine |
Abstract (fin): | Non wood -kasvien käyttöön sellun ja paperin raaka-aineena liittyy ongelmia, jotka täytyy ratkaista, jotta non wood -kasveja voitaisiin käyttää myös tulevaisuudessa. Eräs vähän tutkittu ongelma on non wood -sellujen peseminen. Diplomityön kirjallisuusosassa käydään läpi sellun pesemistä erityisesti non wood -sellujen kannalta. Työssä kartoitetaan pesuun vaikuttavia sellujen ominaisuuksia ja tapoja vaikuttaa sellujen peseytyvyyteen. Lisäksi käydään läpi sellujen pesulaitteita ja pohditaan mitkä tekijät vaikuttavat erilaisten pesulaitteiden toimintaan ja käyttöön. Non wood -sellujen pesemistä vaikeuttaa sellujen huono suotautuvuus, mikä johtuu sellujen korkeista hienoaine- ja hemiselluloosapitoisuuksista. Non wood -sellujen peseytyvyyttä voidaan parantaa pH:ta ja lämpötilaa muuttamalla, hienoainetta poistamalla, pitkäkuituista massaa lisäämällä ja erilaisilla suotautumista edistävillä aineilla. Non wood -selluille täytyy suunnitella puuselluja suuremmat pesusysteemit. Kirjallisuusosassa käsitellyistä pesulaitteista parhaiten non wood -sellujen pesuun soveltuvat rumpusuotimet, pesupuristimet ja hihnapesuri. Kokeellisessa osassa tutkitaan ja kehitetään kauran akanasellun pesemistä. Tarkoituksena on tutkia millä pesumenetelmällä akanasellua voidaan pestä laboratoriomittakaavassa ja kartoittaa eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia. Pesukokeiden avulla arvioidaan myös akanasellun peseytyvyyttä ja pesun toteutusta teollisessa mittakaavassa. Akanasellun pesussa tärkeintä on pesusaannon maksimoiminen. Kokeellisessa osassa tutkitaan myös muita kauran akanasellun valmistusprosessin vaiheita. Lisäksi selvitetään kauran akanasellun soveltuvuutta mikrofibrilliselluloosan (MFC) ja kuituvalosten valmistukseen. Syrjäytysmenetelmä ei sovellu kauran akanasellun pesuun, mutta laimennus-sakeutusmenetelmä on toimiva menetelmä. COD peseytyy nopeasti pois massasta, mutta pH neutraloimiseksi tarvitaan paljon vettä. Koska kauran akanoiden keiton saanto on alhainen, täytyy pesun saanto olla mahdollisimman korkea. Akanasellun korkea hienoainepitoisuus vaikeuttaa pesun toteuttamista ja saannon parantamiseksi tulee minimoida hienoaineen poistuminen pesuvaiheessa. Pesusuodoksia kierrättämällä voidaan saavuttaa 75 - 77 % pesusaanto pestäessä kauran akanasellua laboratoriomittakaavassa. Kauran akanasellulla on alhainen energian ominaiskulutus ja se vaalenee hyvin peroksidivalkaisulla. Akanasellu parantaa kierrätyskuituvalosten vaaleutta ja joitain lujuusominaisuuksia. Kauran akanasellusta valmistetulla mikrofibrilliselluloosalla on korkea vetolujuus. |
ED: | 2007-12-17 |
INSSI record number: 34973
+ add basket
INSSI