search query: @keyword julkinen tila / total: 6
reference: 6 / 6
« previous | next »
| Author: | Simola, Aino |
| Title: | Anarkistinen kaupunkitila vs. keskiluokkainen kaupunkitila |
| Anarchistic urban space vs. middle-class urban space | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2009 |
| Pages: | 107 Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Supervisor: | Lapintie, Kimmo |
| Instructor: | |
| Location: | P1 Ark A | Archive |
| Keywords: | anarchistic urban space middle-class urban space public space norm normal uses of public space urban planning anarchy middle-class anarkistinen kaupunkitila keskiluokkainen kaupunkitila julkinen tila normaali normi kaupunkitilan käytöt kaupunkisuunnittelu anarkia keskiluokka |
| Abstract (fin): | Pieni määrä anarkiaa kaupunkitilassa pitää kaupungin elävänä ja suvaitsevaisena. Vakaa yhteiskunta sietää pienen määrän anarkiaa, ja kaupunki voi jopa hyötyä anarkistisista piirteistä. Keskiluokkaiselle valtaväestölle suunnattu, ylhäältä annettu ja valmiiksi rakennettu kaupunkitila, jolle on määritelty toiminta ja tarkoitus, saattaa herättää vastustusta. Anarkistinen kaupunkitila on vaihtoehto ja vastareaktio konventionaaliselle, silotellulle ja ei-toivotusta aineksesta puhdistetulle julkiselle tilalle. Erilaisten uudistus- ja kehittämishankkeiden varjolla kaupunkia myydään ja myynnin tehostamiseksi sitä stailataan. Julkinen tila kaupallistuu. Kieltäytymällä luovuttamasta julkista, kaupunkitilaa kaupallisuudelle tai ainoastaan virallisen normin mukaiselle toiminnalle kaupunkilaiset kapinoivat tätä kehitystä vastaan. Urbaanissa kaupungissa on piirteitä, jotka eivät sovi hyvän kaupungin normeihin, ja joita tahdotaan piilotella kaupunkia markkinoitaessa ja luotaessa sille imagoa. Näitä piirteitä ovat esimerkiksi keskeneräisyys, epämääräinen olemus ja normista poikkeava käyttö tai käyttäjät. Nämä piirteet aiheuttavat särön kaupungin kontrolliin, mutta samalla mahdollistavat seikkailun kaupunkitilassa. Satunnainen turvattomuudentunteen kokeminen kuuluu elämään urbaanissa kaupungissa. Pieni vaaran tunne voidaan kokea positiivisena jännityksenä. Uhkaava ja epämääräinen ympäristö korostaa seikkailun tuntua ja uskaltamisesta seuraavaa mielihyvää. Yleiseen etuun on helppo vedota silloin, kun toivotaan tilan kehittämistä keskiluokkaiselle valtaväestölle soveltuvaksi; tila tulee tehokkaaseen käyttöön. Kaupunkia yritetään paikoin väkivaltaisestikin asettaa muottiin, jossa kaikki paikat ovat kaikkien yhtäläisesti saavutettavissa. Suunnittelu, jonka tavoitteena on järjestää kaikille yhtäläinen mahdollisuus kaikkeen julkiseen kaupunkitilaan, voi johtaa neutraaliin kaupunkitilaan. Kaikki eivät halua käyttää kaikkia julkisia tiloja kaupungissa, eikä kaikkien tilojen tarvitse olla kaikkia miellyttäviä tai edes kaikkien saavutettavissa. Toisen etu ei välttämättä ole toiselta pois. Liian tarkasti vartioitu, liian määritelty, neutraali ja kiiltokuvamainen kaupunkitila ei pysty tarjoamaan sitä kontrastia, jota tarvitaan, jotta huikean hyvät kokemukset ovat mahdollisia. Keskiluokkaisessa kaupunkitilassa on vaarana, että paikan henki menetetään, eivätkä ihmiset enää viihdykään "parannellussa" tilassa. Liika kliinisyys karkottaa sekä ei-toivotun että toivotun aineksen. Kaupunki "allergisoituu". Anarkistisessa kaupunkitilassa sen sijaan on piirteitä, joihin ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Mikäli kaupunkisuunnittelu sallii epätäydellisyyttä, syntyy paikkoja seikkailulle urbaanissa ympäristössä. Rosoisuus ja särmä - pieni määrä anarkiaa - on lääke kaupungin allergiaoireisiin. |
| ED: | 2009-03-09 |
INSSI record number: 36822
+ add basket
« previous | next »
INSSI