search query: @keyword kasvihuonekaasu / total: 6
results-list
reference: 3 / 6
« previous | next »
Author:Vainio, Tuukka Johannes
Title:Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana päästöohjaavaa kaavoitusta
Calculating carbon dioxide emissions of energy use in residential buildings as a part of town planning
Publication type:Master's thesis
Publication year:2012
Pages:(10) + 114      Language:   fin
Department/School:Energiatekniikan laitos
Main subject:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Supervisor:Lahdelma, Risto
Instructor:Laine, Jani
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions
close

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark Aalto  4811   | Archive
Keywords:planning
energy efficiency
greenhouse gas
asemakaavoitus
energiatehokkuus
kasvihuonekaasu
energiakaava
Abstract (eng): This master's thesis is made for the first part of the research project called "emission calculation model", which is part of the main research project called "energy planning models".
The aim of the thesis was to investigate how the carbon dioxide emissions of energy use in residential buildings can be reduced by planning.
The study consists of a literature survey and an analysis section.

The literature study investigated planning, and the energy use and purchasing in residential buildings.
The analysis section consists of a simplistic emission calculation model made for four target areas: Kruunuvuorenranta, Skaftkärr, Harmaakallio and Siirlaakso.
In the model, the residential buildings had three energy efficiency levels.
The first level, "standard level", accords to the contemporary energy consumption in residential buildings.
The other two levels, "A+- and A++ -level ", described the low-energy and passive houses.

The energy efficiency levels contained space heating, domestic water heating and consumption of electricity.
Before the calculation, gross floor areas and building types were collected from the town plans.
All the areas, apart from Siirlaakso, have possibility to be connected to the district heating network.
The other examined heating methods were electric heating, ground source heat pumps and air to water heat pumps.

There are examined also new options for the district heating.
These options include solar district heating and district heating scenarios, made by local energy companies, where they plan to increase the amount of biofuels in the district heat production.
In Siirlaakso, the individual wood pellet boilers and solar panels are analysed instead of the district heating.
Then there is analysed the use of individual solar collectors with the air to water heat pumps.

The CO2 -emissions are allocated in combined heat and power (CHP) production with the method based on obtained benefit of CHP.
The emission factor of the electric use in domestic appliances is based on the average emissions in national energy production.
For electricity used for heating, the factor is calculated using the periodic emissions in the consumption and the production.

In Skaftkärr, the district heating is superior to other heating methods when the emissions are examined.
In Harmaakallio, the situation was almost the same as in Skaftkärr.
However in Harmaakallio, the CO2 -emissions of "the A++ -level" and the ground source heat pumps were slightly below "the standard level" and the district heating.
In Kruunuvuorenranta the CO2 -emission would be higher, if the district heating was used instead of the heat pumps even if the renewable energy targets of Helsingin Energia were realized.
The area needed for centralized solar collectors in relation to the residential area varied a lot between the areas and the energy efficiency levels.
The use of general emission objects could possibly create more incentives and possibilities for planning low-carbon residential areas.
Abstract (fin): Tämä diplomityö on tehty osana tutkimushanketta nimeltä "energiakaavoituksen mallit".
Diplomityö tehtiin tutkimushankkeen ensimmäiseen osaan nimeltä "päästölaskentamalli".
Diplomityön tavoitteena oli tutkia miten asemakaavalla voidaan vaikuttaa alueen asuinrakennusten energiankäytön välittömiin hiilidioksidiekvivalenttipäästöihin.

Tutkimuksen analyysiosassa tehtiin pelkistetty päästölaskenta neljälle kohdealueelle, Kruunuvuorenranta, Skaftkärr, Harmaakallio ja Siirlaakso.
Analyysia edeltävässä kirjallisuusselvityksessä tutkittiin kaavoitusta sekä asuinrakennusten energiankulutusta ja -hankintavaihtoehtoja.
Analyysiosiossa tehtiin kolme energiatehokkuustasoa.
Ensimmäinen, "normitaso", kuvasi nykyajan mukaisten asuinrakennusten energiankulutusta.
Kaksi muuta tasoa, "A+- ja A++ -taso", kuvasivat matalaenergia- ja passiivitaloja.

Energiatehokkuustasot sisälsivät tilojen ja käyttöveden lämmityksen sekä laitesähkön energiankulutuksen.
Alueiden asemakaavoista kerättiin asuinrakennusten rakennustyypit ja kokonaiskerrosalat.
Kaikki alueet Siirlaaksoa lukuun ottamatta ovat kaukolämmön piirissä.
Kaukolämmön lisäksi lämmönlähteinä tarkasteltiin suoraa sähköä sekä maa- ja ilma-vesi-lämpöpumppua.

Kaukolämpöä tarkasteltiin nykytasolla sekä vähäpäästöisemmillä malleilla, jotka perustuivat paikallisen energiayhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin ja aurinkokaukolämpöön.
Siirlaaksossa tarkasteltiin kaukolämpömallien sijaan talokohtaisia biokattiloita ja aurinkosähköä.
Lisäksi ilma-vesilämpöpumpun kanssa käytettiin lämmöntuotannossa talokohtaisia aurinkokeräimiä.
Kaukolämmön ominaispaastokertoimen laskennassa käytettiin hyödynjakomenetelmää.
Laitesähkön ominaispaastokertoimena käytettiin keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa päästökerrointa.
Lämmityssähkön päästökertoimena käytettiin sähkönkäyttöprofiiliin ja -tuotantorakenteeseen perustuvaa ominaispäästökerrointa.

Harmaakalliossa ja Skaftkärrissä pienin päästötaso saavutettiin kaukolämmöllä.
Skaftkärrissä kaukolämmityksen ja "normitason" synnyttämät päästöt olivat pienemmät kuin lämpöpumpuilla ja "A++ -tasolla".
Harmaakalliossa kaukolämmön ja normitason päästötasolle päästiin maalämpöpumpuilla ja "A++ -tasolla".
Kruunuvuorenrannan asuinrakennusten hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kaukolämmöllä kuin maa- ja ilma-vesi-lämpöpumpuilla.

Helsingin kaukolämmön päästöt olisivat maalämpöön verrattuna suuremmat, vaikka Helsingin Energia toteuttaisi vuoden 2020 ilmastotavoitteet.
Aurinkokeräinpuiston vaatima pinta-ala suhteessa alueen kokonaispinta-alaan vaihteli alueittain ja energiatehokkuustasoittain paljon.
Yhteisillä tavoitetasoilla saattaisi olla kannustava ja mahdollistava vaikutus siirtyä kohti vähäpäästöisempiä uudisrakennusalueita.
ED:2012-05-09
INSSI record number: 44440
+ add basket
« previous | next »
INSSI