search query: @supervisor Peltoniemi, Markku / total: 63
reference: 17 / 63
Author: | Lahti, Mari |
Title: | Pääkaupunkiseudun kaatopaikkojen sähkömagneettisten lentomittaustulosten mallintaminen |
Modelling AEM responses of Helsinki region landfills | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1999 |
Pages: | 106 Language: fin |
Department/School: | Materiaali- ja kalliotekniikan osasto |
Main subject: | Taloudellinen geologia (Mak-33) |
Supervisor: | Peltoniemi, Markku |
Instructor: | Soininen, Heikki ; Jokinen, Jarmo |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark V80 | Archive |
Abstract (fin): | Kaatopaikoilta ympäristöön leviäviä suotovesiä on mahdollista havaita geofysikaalisten lentomittausten avulla. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt matalalentomittauksia pääkaupunkiseudulla Ämmässuon, Mankkaan, Vuosaaren ja Seutulan kaatopaikoilla. GTK:n lentomittaussysteemin sähkömagneettiset mittaukset tehdään kahdella taajuudella 3,1 kHz ja 14,4 kHz. Kaatopaikat erottuvat sähkömagneettisissa lentomittaustuloksissa voimakkaina positiivisina anomalioina. Kaatopaikkojen hyvä sähkönjohtavuus perustuu jätteen sisältämään metalliromuun ja kaatopaikkavesien kohonneeseen johtavuuteen. Kaatopaikkojen ympäristöissä on heikommin johtavia alueita, jotka voivat olla mahdollisia suotovesiä tai luonnollisia johteita, kuten savikkoja tai soita. Sähkömagneettisten tulosten tulkinnan tueksi on tehty mallinnuksia, joiden avulla pyritään erottamaan suotovesien aiheuttamat vasteet itse jätealueen anomaliasta ja luonnollisista johteista. Mallinnuslaskuissa on käytetty australialaista Arjuna_Air laskentaohjelmaa. Mallinnuksissa tarvittiin maastomittaustietoja jätealueiden ja niiden ympäristön sähkönjohtavuuksista. Ämmässuon, Mankkaan ja Vuosaaren kaatopaikoilla on tehty ominaisvastusmittauksia Scintrex IP-laitteistolla sekä AGI monielektrodilaitteistolla. Mittauksia tehtiin jätekasojen päällä ja ulkopuolella. Kaikilta kaatopaikoilta saatiin jätekerrokselle alhaisia ominaisvastusarvoja. Keskimäärin jätekerrosten ominaisvastus on noin 10-50 omegam, mutta paikoin ominaisvastus voi olla jopa alle 5 omegam. Maastomittaustulosten ja karttojen avulla kaatopaikoista on tehty varsin realistisia malleja. Saastumattoman tilanteen mallissa johteita ovat itse jätekerros sekä mahdolliset luonnolliset johteet eli suot ja savikerrostumat. Ämmässuon ja Mankkaan kaatopaikoilta on mallinnettu myös saastunutta tilannetta, jossa sähkönjohtavuus on kasvanut jätealueen ympäristön maaperäkerrostumissa tai kallioperän ruhjeissa. Malleilla laskettuja sähkömagneettisia lentomittausvasteita on verrattu lentomittaustuloksiin. Mallinnusten perusteella maaperässä vaakasuunnassa leviävät suotovedet havaitaan lentomittauksilla helpommin kuin pystyasentoisessa kallioruhjeessa virtaava likaantunut pohjavesi. Suotovesien vaikutus näkyy parhaiten taajuudella 14,4 kHz mitatuissa tuloksissa sekä taajuudella 3,1 kHz mitatussa imaginäärikomponentissa. |
ED: | 1999-12-17 |
INSSI record number: 14984
+ add basket
INSSI