search query: @supervisor Korhonen, Antti / total: 66
reference: 13 / 66
Author: | Kopio, Tero |
Title: | Kylmävalssatun muovattavan teräsohutlevyn emaloitavuuden kehittäminen |
Development of enamelability of cold rolled formable sheet steel | |
Publication type: | Master's thesis |
Publication year: | 1998 |
Pages: | 62 Language: fin |
Department/School: | Materiaali- ja kalliotekniikan osasto |
Main subject: | Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely (Mak-65) |
Supervisor: | Korhonen, Antti |
Instructor: | Peltola, Ari |
OEVS: | Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning CentreIn the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network. The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/ You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.
Logging on to the customer computers
Opening a thesis
Reading the thesis
Printing the thesis
|
Location: | P1 Ark V80 | Archive |
Abstract (fin): | Teoriaosassa käsitellään teräksen emalointiprosessia ja sen erityispiirteitä sekä emaloitavan Al-tiivistetyn teräksen ja IF-teräksen valmistusta. Kokeellisessa osassa on tutkittu kelauslämpötilojen 670 °C ja 710 °C vaikutusta matalahiilisen Al-tiivistetyn teräksen rakenteeseen, kalansuomuherkkyyteen ja mekaanisiin ominaisuuksiin. Kalansuomuherkkyys arvioitiin vedynläpäisymittauksilla ja mekaaniset ominaisuudet vetokokeella. Eri vedynläpäisyarvoihin liittyviä rakenteita tutkittiin optisella ja elektronimikroskoopilla. Osa näytteistä emaloitiin. Kelauslämpötilan 670 °C vedynläpäisyarvot olivat selvästi matalampia kuin kelauslämpötilan 710 °C. Kelauslämpötilassa 710 °C matalimmat vedynläpäisyarvot liittyivät kelauslämpötilan laskemiseen alle tai lähelle 690 °C:tta. Näillä alhaisen kelauslämpötilan alueilla vedynläpäisyarvot olivat selvästi matalampia kuin 670 °C:ssa kelattujen kelojen keskimääräiset vedynläpäisyarvot. Kelauslämpötilan vaihtelu kelan pituus- ja leveyssuunnassa vaikutti vedynläpäisyarvoihin huomattavasti enemmän kelauslämpötilassa 710 °C kuin kelauslämpötilassa 670 °C. Erkaumarakenne lämpötilassa 670 °C kelatuissa keloissa oli palloutunutta perliittiä ja 710 °C:ssa kelatuissa struktuuritonta sementiittiä. Mikrorakoja oli molemmissa rakenteissa. Kelojen päiden nopeasta jäähtymisestä johtuvat matalat vedynläpäisyarvot nousevat standardin SFS-EN 10209 mukaiselle hyväksymisrajalle kylmäkelan alusta n. 25 m:n ja lopusta n. 20 m:n matkalla, kun kelauslämpötila on yli 700 °C, kelakoko n. 14 t ja kuumanauhan jäähdytys on onnistunut. Kelauslämpötilassa 670 °C kelattujen kelojen mekaaniset ominaisuudet olivat muovattavuuden kannalta paremmat kuin lämpötilassa 710 °C kelattujen kelojen. Koe-emaloinnissa näytteiden välillä ei havaittu eroja, eikä kummankaan kelauslämpötilan näytteisiin tullut kalansuomuja. |
ED: | 1998-06-25 |
INSSI record number: 13416
+ add basket
INSSI