search query: @supervisor Sinkkilä, Jyrki / total: 67
reference: 22 / 67
| Author: | Laine, Kaisa |
| Title: | Sibeliuksen ja Topeliuksen puistojen historiaselvitys ja yleissuunnitelma |
| A report on the history of the Sibelius and Topelius Parks and a general plan for the sites | |
| Publication type: | Master's thesis |
| Publication year: | 2013 |
| Pages: | 121 + [21] Language: fin |
| Department/School: | Arkkitehtuurin laitos |
| Main subject: | Maisema-arkkitehtuuri (MA-94) |
| Supervisor: | Sinkkilä, Jyrki |
| Instructor: | Kuusiniemi, Pia |
| Location: | P1 Ark A | Archive |
| Keywords: | Sibelius Park Topelius Park Humallahti Park history report restoration conservation Sibeliuksen puisto Topeliuksen puisto Humallahdenpuisto Taka-Töölö historiaselvitys restaurointi konservointi |
| Abstract (eng): | The Sibelius and Topelius Parks, located in the Taka-Töölö district of Helsinki, Finland, are closely tied together by their history, location, and layout. They were originally established in an area occupied by villas in the 1800s. The parks represent a transition period in the development of parks in Helsinki from the 1930S, when park use became less controlled and more "permissive." Both parks have played a role in the development of the Helsinki green area structure. Particularly, the Sibelius Park is considered to have been compensation for the reduction in the size of the Helsinki Central Park. Currently, the parks are in poor condition due to the aged vegetation, reduced spatial structure, and the blocking of vistas by overgrown plants. As a first step towards restoration, the history of the parks must be examined and their values and characteristics analysed. This thesis describes the history of the parks, their land use, town planning, design, and construction, as well as later modifications, level of preservation, and the values underlying these parks. The parks are examined through an historical survey and by identifying the values and characteristics of the sites, resulting in a general plan for the entire area. This work is of current importance due to the need for rehabilitation of the parks, and current regional planning of the Töölö area. Clear differences were identified in the two parks. Examination of the sites actually revealed three parks with distinctive characteristics. Thus, the general plan divides the area into three parts: Topelius Park, Eastern Sibelius Park and Western Sibelius Park. Each part is characterized by its owns values and features: (i) The values of the Topelius Park have been recognized by the Finnish National Board of Antiquities. The park is well preserved and represents a masterpiece of Finnish park design from the 1930s. Its architectural design forms a part of the Töölö Church, and the park also occupies a central position in the Töölö townscape. The informal northern part of the Topelius Park has been influenced by the establishment of the Töölö library in the 1970s; today, the park and library form a whole. (ii) The eastern part of the Sibelius Park is characterized by a birch forest. The composition was originally based on the garden and vegetation of Villa Kinnekulle. Sibelius Park was one of the first parks to allow permissive use of parklands in Helsinki. (iii) The western part of the Sibelius Park is known for the Sibelius Monument. No overall plan exists for the area, but it has instead developed into its present form over the decades. The general plan aims to maintain and restore the valuable features indentified in the parks, as well as to take current use into account. The plan aims to improve the spatial structure of the parks, guide renewal of vegetation, and integrate the parks into the western green areas of Töölö. In addition to the overall plan, a general plan is presented separately for each of the three park areas identified in this thesis. |
| Abstract (fin): | Helsingin Taka-Töölössä sijaitsevat Sibeliuksen ja Topeliuksen puistot, joiden historia, sijainti ja sommitelmat ovat kietoutuneet yhteen. Puistot rakennettiin 1800-luvulla perustetulle huvila alueelle 1930-luvulta lähtien. Ne edustavat osaansa helsinkiläisten kaupunkipuistojen kehityksessä ja puistokulttuurin murrosvaihetta, jolloin puistojen käytön valvonta vähitellen vapautui. Sibeliuksen puisto oli ensimmäisiä vapaamman puistokulttuurin kohteita Helsingissä. Kohdepuistoilla on myös oma merkityksensä Helsingin viheraluerakenteen kehittymisessä. Etenkin Sibeliuksen puistoa on pidetty osana Keskuspuiston - Helsingin keskeisen laajan viheralueen - muuhun käyttöön otettuja osia korvaavana viheralueena. Nykyisin puistot kaipaavat kunnostusta. Niiden kasvillisuus on iäkästä, tilarakenne hämärtynyt ja näkymät kasvaneet umpeen. Kunnostustyön lähtökohdaksi tulee selvittää puistojen historia, arvot ja ominaispiirteet. Tässä diplomityössä tutkitaan Sibeliuksen ja Topeliuksen puistojen historiaa eli maankäyttöä, asemakaavoitusta, suunnittelua ja rakentamista. Tavoitteena on selvittää puistojen rakentamisen jälkeiset muutokset, säilyneisyys ja arvot. Diplomityö painottuu historiaselvitykseen sekä puistojen arvojen ja ominaispiirteiden selvittämiseen, minkä lisäksi esitetään yleissuunnitelma koko puistoalueelle. Selvitykselle on tarvetta puistojen kunnostuksen ja Töölön aluesuunnittelun ajankohtaisuuden vuoksi. Työssä havaittiin puistojen kätkevän sisäänsä kolme eriluonteista puistoaluetta. Tällä perusteella alue jaetaan yleissuunnitelmassa kolmeen osa-alueeseen: Topeliuksen puistoon, Sibeliuksen puiston itäosaan ja Sibeliuksen puiston länsiosaan. Kunkin alueen arvot ja luonne poikkeavat toisistaan: (i) Topeliuksen puiston arvo on tunnistettu muun muassa Museoviraston toimesta. Puiston on hyvin säilynyt ja aikaansa edustava suunnittelijan taidonnäyte 1930-luvun puistosuunnittelusta. Sen eteläosan arkkitehtoninen sommitelma on osa Töölön kirkon ympäristöä ja luo alueelle suuren osan sen kaupunkikuvallisesta arvosta. Topeliuksen puiston pohjoisosaa muokkasi voimakkaasti Töölön kirjaston rakentaminen 1970-luvulla. Puisto ja kirjasto muodostavat kuitenkin yhdessä kokonaisuuden. (ii) Sibeliuksen puiston itäosaa luonnehtivat koivikkoalueet. Osa-alueen sommitelma pohjautuu Kinnekullen huvilan puutarhaan ja kasvillisuuteen. (iii) Sibeliuksen puiston länsiosa tunnetaan Sibelius-monumentista. Alueelle ei ole tehty kokonaissuunnitelmaa vaan se on rakentunut vuosikymmenten kuluessa. Yleissuunnitelmassa pyritään säilyttämään ja palauttamaan selvityksessä havaitut arvokkaat piirteet sekä huomioimaan nykykäytön vaatimukset. Suunnitelmassa esitetään keinot puistojen tilarakenteen ja kasvillisuuden kunnostamiseksi sekä puistojen liittämiseksi vahvemmin osaksi Töölön läntistä rantapuistovyöhykettä. Kokonaissuunnitelman ohella on esitetty yleissuunnitelma kuhunkin kolmeen osa-alueeseen erikseen. |
| ED: | 2013-08-19 |
INSSI record number: 47107
+ add basket
INSSI