search query: @keyword pinnoitteet / total: 7
reference: 7 / 7
« previous | next »
Author:Koivunen, Jari
Title:Polyaniliinin käyttö korroosionestopinnoitteissa
Polyaniline and its application to corrosion protective coatings
Publication type:Master's thesis
Publication year:1998
Pages:78      Language:   fin
Department/School:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Main subject:Korroosionestotekniikka   (Mak-85)
Supervisor:Yläsaari, Seppo
Instructor:Talo, Anja ; Passiniemi, Pentti
OEVS:
Electronic archive copy is available via Aalto Thesis Database.
Instructions

Reading digital theses in the closed network of the Aalto University Harald Herlin Learning Centre

In the closed network of Learning Centre you can read digital and digitized theses not available in the open network.

The Learning Centre contact details and opening hours: https://learningcentre.aalto.fi/en/harald-herlin-learning-centre/

You can read theses on the Learning Centre customer computers, which are available on all floors.

Logging on to the customer computers

  • Aalto University staff members log on to the customer computer using the Aalto username and password.
  • Other customers log on using a shared username and password.

Opening a thesis

  • On the desktop of the customer computers, you will find an icon titled:

    Aalto Thesis Database

  • Click on the icon to search for and open the thesis you are looking for from Aaltodoc database. You can find the thesis file by clicking the link on the OEV or OEVS field.

Reading the thesis

  • You can either print the thesis or read it on the customer computer screen.
  • You cannot save the thesis file on a flash drive or email it.
  • You cannot copy text or images from the file.
  • You cannot edit the file.

Printing the thesis

  • You can print the thesis for your personal study or research use.
  • Aalto University students and staff members may print black-and-white prints on the PrintingPoint devices when using the computer with personal Aalto username and password. Color printing is possible using the printer u90203-psc3, which is located near the customer service. Color printing is subject to a charge to Aalto University students and staff members.
  • Other customers can use the printer u90203-psc3. All printing is subject to a charge to non-University members.
Location:P1 Ark V80     | Archive
Keywords:polyaniline
coatings
corrosion
electrically conductive polymers
polyaniliini
pinnoitteet
korroosio
sähköä johtavat polymeerit
Abstract (fin):Tämä diplomityö käsittelee polyaniliinin käyttöä korroosionestopinnoitteissa.
Polyaniliini, ja johdepolymeerit yleensä, ovat varsin uusi keksintö korroosionestotekniikassa.
Viime aikoina polyaniliinin liukoisuuden ja työstettävyyden parantuminen on vauhdittanut pinnoitteiden kehitystä.

Kirjallisessa osassa perehdytään polyaniliinin valmistukseen ja ominaisuuksiin.
Mukana on myös katsaus moniin tutkimusraportteihin, joissa polyaniliinista on valmistettu korroosionestopinnoitteita.
Perusmateriaaleina on käytetty mm. terästä, kuparia, alumiinia ja hopeaa.
Itse polyaniliinia on kokeiltu hieman eri muodoissa, kuten protonoituna erilaisilla (sulfoni-) hapoilla.
Joissakin tapauksissa on käytetty myös substituutiorakenteita.
Lähes kaikissa tutkimuksissa perusmateriaalin korroosionkestoa on pystytty parantamaan polyaniliinin avulla.

Kokeellisessa osassa polyaniliinia käytettiin aktiivisena seosaineena epoksissa.
Polyaniliinin avulla pyrittiin valmistamaan pinnoite, joka vahingoittumisen jälkeenkin pystyisi suojaamaan hiiliterästä korroosiolta.
Epoksihartseja oli kolmea eri laatua: Epikote 862 Epikote 240 ja Epirex 300.
Kovetteita oli kaksi: Leecure B-614 ja Epirex 300.
Polyaniliinilaatuja (PANI) oli myöskin kolme: emeraldiini (EB), fenyylisulfonihapolla (PSA) protonoitu polyaniliini ja kamferisulfonihapolla (CSA) protonoitu polyaniliini.
Polyaniliini-epoksi-seoksia valmistettiin useita vaihdellen eri epokseja, kovetteita, polyaniliineja ja polyaniliinin määrää epokseissa.
Näytteille tehtiin korroosiopotentiaali- ja polarisaatiomittauksia 0,6 M NaCl-liuoksessa.
Korroosiopotentiaaleja seurattiin päivittäin.
Kun korroosiopotentiaali ei enää muuttunut, kalvoon tehtiin pieni reikä ja näyte polarisoitiin.

Kokeiden perusteella emeraldiini osoittautui toimivan parhaiten epoksin lisäaineena.
Epirex 300-epoksiin lisättynä (10 painoprosenttia) saatiin aikaan pinnoite (kovetteena Epirex 300), jonka korroosiovirrantiheys polarisaatioajossa oli parhaimmillaan noin kuusi kertaluokkaa alempi kuin nollanäytteellä.
Yleisesti ottaen PANI-PSA:ta sisältävien pinnoitteiden ominaisuudet eivät polarisaatioajoissa poikenneet nollanäytteistä.
Lisäksi PANI-PSA:ta sisältävissä pinnoitteissa ilmeni ongelmia adheesion suhteen, kun PANI-PSA:n määrä oli suurempi kuin 1 paino-%.
PANI-PSA osoittautui huonoksi lisäaineeksi.

Emeraldiinia sisältävän pinnoitteen korroosionestomekanismi on luultavimmin suojaavan oksidikerroksen muodostuminen teräksen pinnalle.
Tätä tuntuisi tukevan kyseisen pinnoitteen korroosiopotentiaalin käyttäytyminen.
Korroosiopotentiaali kasvoi päivien kuluessa tasolta -100 mV tasolle +100...+150 mV.
Edellä mainittu saattaisi johtua oksidikerroksen muodostumisesta ja sen kasvamisesta.
Jos tilannetta tarkastellaan Pourbaix-diagrammin avulla päädytään korroosiopotentiaalien arvoilla +100...+150 mV (elektrolyyttiliuoksen pH oli 5,6) tilanteeseen, jossa rauta on passivoituneena oksidikerroksen suojatessa sitä.
Muodostunut oksidikerros selittäisi myös näytteiden käyttäytymisen sen jälkeen, kun pinnoitteisiin tehtiin reikä.
Polarisaatiokäyrissä näytteiden korroosiopotentiaalit olivat noin +100 mV ja korroosiovirrantiheydet jäivät erittäin alhaisiksi nollanäytteisiin verrattuna.
ED:1998-05-14
INSSI record number: 13211
+ add basket
« previous | next »
INSSI